Lataa julkaisu tästä.

Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen suuryrityskyselystä. Kyselyyn vastasi 197 johtajaa suurimmista Suomessa toimivista yrityksistä. Tutkimuksen ovat tehneet Vaasan yliopiston InnoLab ja e2 Tutkimus. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.

Suuryritysten johtajien näkemykset ovat tärkeä tutkimuskohde, sillä esimerkiksi teollisuudella ja kaupalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaviin ilmastotekoihin, hankkeen johtaja Mari K. Niemi kertoo.

Lainsäädäntö, verotus ja yritystuet eivät motivoi ilmastotoimiin

Vain kahdeksan prosenttia johtajista katsoo, että verotukselliset ja lainsäädännölliset tekijät saavat yritykset tarttumaan ilmastotoimiin. Yritystuet kannustavat neljää prosenttia.

Lainsäädännön ennakoimattomuus on yritysjohtajien useimmin mainitsema ilmastotoimia hidastava tekijä.

Yritykset toivovat ennakoitavaa toimintaympäristöä, mutta maan hallitukset vaihtuvat vaalikausittain. Sekä puolueiden välillä että niiden sisällä on erimielisyyksiä ilmastopolitiikasta, professori Tommi Lehtonen toteaa.

Kyselyn mukaan suurimmat tiedonkatveet liittyvät valmisteilla oleviin poliittisiin toimiin.

Yritysjohtajat perustelevat ilmastotekoja yhteiskuntavastuulla

Ilmastotoimiin tarttumista perustellaan suuryrityksissä yhteiskuntavastuulla ja julkisuuskuvan vahvistamisella.

Yhteiskuntavastuun kantaminen on myös yrityksen markkinointia ja kilpailutekijä, tutkija Annu Perälä sanoo.

Runsas kolmannes johtajista arvioi, että ilmastoimet voivat parantaa yrityksen kilpailuasetelmaa. Toisaalta joka viidennen mukaan kilpailukyvyn heikkeneminen vähentää halua ilmastotekoihin.

Syvin huoli ilmastonmuutoksessa liittyy ongelman globaaleihin vaikutuksiin sekä tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksiin. Vain harva yritysjohtaja painottaa huolenaiheena ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia Suomen taloudelle tai vastaajien yrityksille.

Osa kyseenalaistaa ilmastotoimien vaikuttavuuden, toisten motivaatiota ei vähennä mikään

Suuryritysten johtajien joukosta erottuu kaksi erilaista ajattelutapaa. Noin neljäsosa johtajista kyseenalaistaa yrityksen tekemien ilmastotoimien vaikuttavuuden isossa mittakaavassa. Vastaava osa kokee, ettei mikään heikennä halua tehdä ilmastotekoja.

Tulokset osoittavat, että erityisesti kaupan alalla on motivaatio korkealla. Siellä seurataan kuluttajien ajattelua ja arkea, jolloin ilmastoteot ovat yritysten kannalta erityisen tärkeitä, Lehtonen toteaa.

Sanoista tekoihin

Kyselyyn vastanneet suuryritysjohtajat arvioivat, että ilmastonmuutoksen hillinnässä on siirrytty vahvasti sanoista tekoihin. Valtaosa (96 %) suuryritysjohtajista kertoo, että heidän yrityksensä on ryhtynyt ilmastotoimiin.

Ilmastonmuutoksen kaltaisen ongelman ratkaisu edellyttää panosta kaikilta. Ymmärrys samassa veneessä olemisesta lisää motivaatiota ilmastotekoihin, ja tämä kysely kertoo, että yritykset ovat mukana, hankkeen johtaja Mari K. Niemi kiteyttää.