Lataa loppuraportti tästä.
Lataa kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita koskeva raportti tästä.
Lataa diginomadeja koskeva raportti tästä.
Lataa toimenpidesuositukset tästä.

Tutkimus kertoo, että enemmistö kansainvälisistä osaajista kotiutuu Suomeen nopeasti: on töitä, ystäviä ja verkostoja. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia. Paluumuuttanut suomalainen sairaanhoitaja, intialainen insinööri, täällä opiskellut ranskalainen luonnontieteilijä tai puolisonsa perässä muuttanut brittihumanisti voivat kohdata Suomessa yllättävän samankaltaisia vaikeuksia.

Taustastaan riippumatta monet Suomessa asuvat kansainväliset osaajat törmäävät siihen, että työnantajat eivät arvosta ulkomailla hankittua osaamista, verkostoihin on vaikea päästä ja perheenjäsenten sopeutumisvaikeudet haittaavat kotiutumista.

Tiedot selviävät E2 Tutkimuksen toteuttamasta Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen loppuraportista. Mittavat aineistot keränneessä tutkimushankkeessa tehtiin kyselyt viidelle kansainväliselle osaajaryhmälle: (1) ulkosuomalaisille, (2) paluumuuttajille, (3) Suomessa asuville, töitä tekeville tai hakeville ulkomaalaisille, (4) kumppanin vuoksi Suomeen muuttaneille ulkomaalaisille ja (5) korkeakoulututkintoa Suomessa suorittaville ulkomaalaisille. Kyselyissä oli yhteensä 2 500 vastaajaa. Lisäksi haastateltiin lähes sataa kansainvälistä osaajaa, ja hankkeen työpajoihin osallistui noin sata sidosryhmien edustajaa ja kansainvälistä osaajaa.

Opiskelijat voittopuolisesti tyytyväisiä, työelämäyhteyksiin kaivataan vahvistusta

Suurin osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista on kotiutunut Suomeen erittäin tai jokseenkin hyvin (86 %) ja heidän kotiutumisensa on ollut nopeaa. Opiskelijat arvostavat Suomessa koulutuksen korkeaa laatua, elintasoa ja luonnonläheisyyttä. Peräti 87 prosenttia on tyytyväisiä opintoihinsa.

Hyvistä kokemuksista huolimatta vajaa puolet (47 %) pitää muuttoa Suomesta opintojen jälkeen erittäin tai jokseenkin todennäköisenä. Lähes sama osuus (43 %) pitää Suomeen jäämistä todennäköisenä.

Noin kolmannes (32 %) arvioi mahdollisuutensa edetä uralla Suomessa heikoksi. Yhtä moni kaipaa tukea kielen oppimiseen, työnhakukoulutusta ja tilaisuuksia verkostoitua suomalaisten yritysten kanssa.

Ystäviltä saadaan tietoa työmahdollisuuksista

Sosiaaliset verkostot ovat olennaisia kansainvälisten osaajien kotiutumisessa ja työllistymisessä. Monilla on kuitenkin vaikeuksia löytää suomalaisia ystäviä. Työtä tekevistä tai hakevista (47 %) sekä opiskelijoista (43 %) liki puolet ja kumppanin vuoksi muuttaneista joka kolmas (34 %) ulkomaalainen katsoo, että vaikeus saada ystäviä on hankaloittanut kotiutumista.

Niistä, joilla ei ole lainkaan suomalaisia ystäviä, joka kolmas (31 %) on kotiutunut huonosti. Niistä, joilla on enemmän kuin viisi suomalaista ystävää, vain hyvin harva (5 %) on kotiutunut huonosti.

Ystävät ja muut sosiaaliset verkostot vaikuttavat myös työllistymismahdollisuuksiin. Joka neljäs työtä tekevistä tai hakevista tai kumppanin vuoksi muuttaneista ulkomaalaisista hankkii tietoa työmahdollisuuksista ystäviltään. Lähes joka kolmas (30 %) löysi nykyisen työpaikkansa omien verkostojensa kautta.

Suomessa ei huomioida riittävästi tänne muuttaneiden osaajien perheitä

Kumppaninsa vuoksi Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista peräti 67 prosenttia kertoo kotiutumisen vaikeutuneen siksi, että töiden löytäminen on ollut hankalaa.

Huoli perheen kotiutumisesta voi heikentää myös Suomen vetovoimaa. Tämä koskee myös niitä ulkosuomalaisia, joilla on ulkomaalainen kumppani. Heistä lähes neljännes (23 %) mainitsee paluumuuttohalukkuutta vähentäväksi asiaksi kumppaniin liittyvät syyt, kuten työllistymisen vaikeudet. 

Puolet (51 %) ulkomaalaisten osaajien kyselyyn vastanneista pitää tärkeänä, että työpaikoilla järjestetään tilaisuuksia, joihin kutsutaan myös kumppanit tai perheet. 

Työpaikoille lisää joustavuutta kielitaitovaatimuksiin

Monet kansainväliset osaajat toivovat, että suomalainen työelämä olisi kielitaitovaatimuksiltaan nykyistä joustavampi. Heidän mielestään työnantajat voisivat miettiä tarkemmin, onko sujuva suomen tai ruotsin kielen taito aina välttämätöntä. Tätä kannattaisi miettiä sekä rekrytointien yhteydessä että työpaikkojen arjessa.

Kansainväliset osaajat pitävät tärkeänä paikallisen kielen oppimista, mutta oppimista ei ole tehty helpoksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden mielestä suomen kielen opintoja pitäisi integroida paremmin osaksi opintoja. Työssä käyvät toivovat enemmän mahdollisuuksia opetella kieltä työajalla.