Lataa julkaisu tästä.

Pyhyyden ytimessä – tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta -julkaisun mukaan kirkko, uskonto ja uskonnollisuus ovat pyhiä noin yhdelle kuudesta suomalaisesta.

Lukuja voidaan pitää matalina. Usein pyhyyden ajatellaan liittyvän juuri uskontoon tai uskonnollisiin instituutioihin. Pyhien asioiden kärjessä on kuitenkin monia niistä teemoista, joita kirkko pitää esillä, kuten rauha ja rakkaus, kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi arvioi.

Pessi on yksi tutkimuksen tekijöistä yhdessä e2:n tutkijoiden, valtiotieteiden tohtorien Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen sekä yliopistolehtorin Henrietta Grönlundin kanssa. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon.

Yhteistä suomalaisille on, että käytännössä jokaiselle jokin on pyhää. Lisäksi pääosa suomalaisista vastasi kysymykseen sangen monipuolisesti. Enemmistö nimesi neljästä kymmeneen pyhää asiaa, Pessi korostaa.

Vastaajille esitettiin tutkimuksessa kaikkiaan 17 kategoriaa, joiden pyhyyttä itselleen vastaajat arvioivat.

Joka seitsemäs suomalainen kokee itsensä ja mielipiteensä pyhiksi

Yksi tutkimuksen hämmästyttävistä tuloksista on, että 14 prosenttia suomalaisista kokee itsensä ja mielipiteensä pyhiksi. Keskimääräistä useammin näin ajattelevat alle 30-vuotiaat (27%).

Some-aikakaudella korostuu jokaisen oikeus mielipiteeseen. Onko nykyinen keskusteluilmapiiri yhteydessä siihen, että osa suomalaisista pitää omia mielipiteitään jopa pyhinä, tutkija Jussi Westinen pohtii.

Arvokonservatiiveilla ja -liberaaleilla erilaiset pyhyyskäsitykset

Arvokonservatiivien ja arvoliberaalien vastakohtaisuudet ovat olleet esillä politiikassa ja julkisessa keskustelussa. Erot ulottuvat myös pyhyyskäsityksiin. Erittäin arvokonservatiiveista 70 prosenttia pitää Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Erittäin arvoliberaaleista näin ajattelee 20 prosenttia.

Kirkkoa, uskontoa ja perinteitä pitää pyhinä erittäin arvokonservatiiveista noin kolmannes ja erittäin arvoliberaaleista vähemmän kuin joka kymmenes. Erittäin arvoliberaalit pitävät keskimääräistä useammin pyhänä ihmisarvoa, yksilönvapautta, tiedettä sekä taidetta ja kulttuuria. Erittäin arvokonservatiiveista näin ajattelee selvästi harvempi.

Erot voivat selittää julkisen keskustelun ristiriitoja. Asia, joka on itselle yhdentekevä, voi olla toiselle pyhä ja koskematon. Yhteentörmäyksiä syntyy, kun toisen pyhää ei tunnisteta tai sitä halutaan tietoisesti tölviä, tutkija Ville Pitkänen pohtii.

Puoluekanta jakaa näkemyksiä ihmisarvosta ja isänmaasta

Enemmistö perussuomalaisten (70%), sinisten (66%), keskustan (58%) ja kokoomuksen (56%) kannattajista pitää Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Vasemmistoliiton (23%) ja vihreiden (29%) kannattajista näin ajattelee noin neljäsosa.

Ihmisarvoa painottavat puolestaan keskimääräistä useammin vasemmistoliiton (68%) ja vihreiden (65%) kannattajat. Perussuomalaisten (31%) ja sinisten (37%) kannattajista ihmisarvoa pitää pyhänä noin kolmannes.

Taide ja kulttuuri ovat pyhiä erityisesti vasemmistolaisille, harvimmin sinisille

Taiteen, kulttuurin ja musiikin korottaa pyhäksi joka viides. Vasemmistoliiton kannattajista 36 prosenttia pitää taidetta pyhänä. Sinisten kannattajakunnassa tämä ajattelu on harvinaisinta (10%). Ylipäätään taiteen pyhyyttä korostavat vasemmistolaiset ja liberaalit.

Myös suurten kaupunkien keskustoissa asuville (29%) taide, kulttuuri ja musiikki ovat useammin pyhiä kuin maaseudun haja-asutusalueilla asuville (12%). Lisäksi alle 30-vuotiaat nostavat ne pyhiksi muita useammin.

Kaiken kaikkiaan sukupuoli, ikä, ammatti, koulutus ja asuinpaikka selittävät melko vähän ihmisen käsityksiä pyhyydestä. Pyhyys ylittää siis monia väestöryhmärajoja.