Lue koko katsaus tästä: Ukrainalaiset Suomessa 2022 (pdf).

Ukrainalaisilla on pelkoa, että Suomesta joutuu lähtemään

Tilapäistä suojelua saavien määrä Suomessa on tällä hetkellä noin 48 000. Monella Ukrainasta paenneella ei ole kotia, minne palata. Ukrainalaiset tulevat muodostamaan ison maahanmuuttajaryhmän Suomessa riippumatta siitä, milloin ja miten sota päättyy. Suomi on vastaanottanut väkilukuunsa nähden huomattavasti enemmän Ukrainasta paenneita verrattuna Ruotsiin, mutta selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Viro ja Puola.

Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset asuvat eri puolilla Suomea. Tältä osin he poikkeavat muusta maahanmuuttajaväestöstä. Ukrainalaispakolaisten joukossa on paljon lapsiperheitä. Lasten koulunkäynti ja varhaiskasvatus kiinnittävät perheitä heidän nykyisille asuinpaikkakunnilleen ja vähentävät Suomen sisäistä muuttoa.

Haastattelut osoittavat, että ukrainalaisten vastaanottamisessa on onnistuttu pääsääntöisesti hyvin, vaikka vastaanottokeskukset ovat keväällä 2022 olleet ruuhkautuneita ja tilanne on ollut erittäin kiireinen. Suomalaiset ovat ottaneet ukrainalaiset ystävällisesti vastaan, mikä on auttanut ukrainalaisia vaikeassa tilanteessa. Myös aiempi kokemus esimerkiksi kausitöistä täällä, englannin kielen taito ja työpaikka auttavat sopeutumisessa.

Lasten elämää helpottavat erityisesti koulunkäynti ja suomalaiset ystävät. Ukrainalaisten keskuudessa on kuitenkin pelkoa siitä, että Suomesta joutuu lähtemään.

– Suurin osa ihmisistä todennäköisesti jää, jos Suomi sallii, mutta melko moni kamppailee sen tunteen kanssa, että he haluaisivat palata kotiin, mutta kotia ei enää ole. Vain muistoja". (Klara, 47-vuotias ukrainalaisnainen)

Ukrainaan palaamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat erityisesti sodan kulku ja seuraukset sekä työ ja perhe.

Ukrainalaisilla on työhalua, mutta työllistyminen Suomessa ei ole helppoa

Ukrainalaiset ovat halukkaita tekemään töitä Suomessa. Ammattilaiset ja viranhaltijat tuovat kuitenkin esiin, että ukrainalaisten työllistymistä vaikeuttavat ukrainalaisten heikko suomen, ruotsin ja englannin kielen taito ja Ukrainassa suoritettujen tutkintojen pätemättömyys Suomessa. Työnteon mahdollisuudet saavat ukrainalaisia muuttamaan maasta toiseen.

– Laadukkaalle suomen ja ruotsin opetukselle on nyt lisätarvetta, jotta ne, jotka jäävät, voivat kotiutua Suomeen mahdollisimman hyvin. Ei ole realistista odottaa, että kaikki ukrainalaiset oppivat nopeasti uuden kielen. Suomessa tarvitaan aikaisempaa enemmän myös ukrainan kielen osaamista esimerkiksi julkisissa palveluissa ja kolmannella sektorilla, korostaa E2 Tutkimuksen vanhempi tutkija Rolle Alho.

Tilapäistä suojelua saavien ukrainalaisten työllistymisestä on Suomessa ja muualla Euroopassa vain hajanaista tietoa.

Ukrainalaisperheet tarvitsevat lisää tukea

Katsauksessa muistutetaan, että palveluntarve kunnissa kasvaa keväällä 2023. Tällöin ukrainalaisille avautuu mahdollisuus hakea kotikuntaa, mikäli he ovat oleskelleet Suomessa yli vuoden. Haastattelujen perusteella ukrainalaiset tarvitsevat kuitenkin tietoa kotikunnan hakemisesta ja siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia asiaan liittyy.

Katsaukseen haastatellut ammattilaiset nostavat esiin ukrainalaisten tarpeen palveluohjaukseen ja huolen lapsiperheiden vanhempien jaksamisesta. Lisäksi he ovat kohdanneet työssään ukrainalaisia, joilla on päihdeongelmia. Toisaalta sekä ammattilaiset että viranhaltijat huomauttavat, että osa ukrainalaisten palvelutarpeista ei välttämättä tule ulkopuolisten tietoon.

– Ukrainalaispakolaisten joukossa on paljon lapsiperheitä, mikä korostaa tarvetta perheiden tukemiseen. Vanhempien jaksamista ja voimavaroja on koeteltu jo pitkään, eikä kaikilla heistä ole tukiverkostoa Suomessa. Palvelut eivät välttämättä tavoita yksityismajoituksessa olevia perheitä, ja vanhempien voi olla vaikea rakentaa luottamusta avun tarjoajiin. Ukrainalaisperheitä on syytä auttaa tukiverkoston rakentamisessa ja palveluiden piiriin pääsemisessä, painottaa E2 Tutkimuksen tutkija Eija Eronen.

Haastattelut osoittavat, että ukrainalaisilla on puutteellista tietoa Suomesta. Tässä tilanteessa on varmistettava, että ukrainalaisten ääni saadaan kuulumaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja heitä koskevassa päätöksenteossa.

*********

Katsauksesta

Katsaus toteutettiin marras-joulukuussa 2022. E2 Tutkimuksen monitieteinen tutkijatiimi keräsi kahdeksassa viikossa haastatteluaineistot, kokosi jo tuotetut tilastotiedot, analysoi aineistot ja tuotti raportin. Katsauksen rahoittivat Sitra, sisäministeriö ja E2 Tutkimus.

Kaiken kaikkiaan katsauksessa hyödynnettyjä haastatteluja on 42. E2 Tutkimuksen tutkijat haastattelivat 4 viranhaltijaa sisäministeriöstä ja Maahanmuuttovirastosta, 12 vastaanottopalveluissa tai järjestötoiminnassa työskentelevää ammattilaista ja 9 ukrainalaista, jotka ovat hakeneet Suomesta Venäjän hyökkäyssodan takia tilapäistä suojelua. Töitä Suomesta Oy teki 5 haastattelua ukrainan kielellä E2 Tutkimuksen toimeksiannosta. 

Katsauksessa hyödynnettiin myös E2 Tutkimuksen Maatalous ja puutarha alan työnantajien kriisinkestävyys ja ukrainalaisten kausityöläisten sopeutuminen Suomeen -tutkimushankkeen 17:ää ukrainalaisen kausityöntekijän haastattelua.