28.3.2019 Kaisa Karttunen, Anni Savikurki
Puhuttaessa ruuasta puhutaan myös ympäristöstä, ravitsemuksesta, vallasta ja markkinoista. Miten nämä kytkeytyvät toisiinsa? Mitä tapahtuisi, jos ruokajärjestelmä annettaisiin täysin markkinoiden hoidettavaksi? Miten kotieläintuotannon vähentäminen vaikuttaisi ruokajärjestelmän eri osiin? Auttaisiko kokonaisuuksien parempi ymmärrys löytämään yhteisiä ratkaisuja toisiinsa kytkeytyviin ongelmiin?
25.3.2019 Aino Heikkilä, Kaisa Karttunen
e2 Tutkimus teki syksyllä 2018 Maaseudun Sivistysliitolle EU-aiheisen opintoaineiston. Selvitimme siihen muun muassa suomalaisten unioniin kohdistuvia odotuksia. Kärkeen nousivat: rauha, turvallisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta. EU-vaalien lähestyessä kannattaa tutustua tarkemmin, mitä muuta suomalaiset unionilta odottavat. Opintoaineistossa kyselyn tuloksia tulkitsevat kansanedustaja Arto Satonen, europarlamentaarikko Mirja Vehkäperä, opiskelija Inna Kallioinen ja viljelijä Jaakko Halkilahti.
6.2.2019 Ville Pitkänen, Jussi Westinen
Miten tiukka on kisa vaalipiirien viimeisistä paikoista? Mikä puolue olisi hyötynyt eniten, jos äänestämättömät olisivat lähteneet liikkeelle edeltävissä eduskuntavaaleissa? Minkä puolueen äänestäjäkunnassa korostetaan puheenjohtajaa, minkä ei? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa e2 Tutkimuksen eduskuntavaaleja käsittelevä tietopaketti, jossa on analysoitu kattavasti virallisia vaalitilastoja ja vaalitutkimusaineistoja.
12.12.2018 Ville Pitkänen, Jussi Westinen
Enemmistölle suomalaisista pyhiä asioita ovat läheiset ihmiset ja rakkaus, rauha, koti, turvallisuus ja ihmisarvo. Näkemyksissä on myös eroja. Arviot isänmaan ja ihmisarvon pyhyydestä vaihtelevat puoluekannan mukaan, kertoo Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteisen identiteettitutkimuksen neljäs osa.
11.10.2018 Ville Pitkänen, Jussi Westinen
Ruotsinkieliset eivät ole identiteeteiltään yhtenäisiä. Erityisesti asuinpaikka vaikuttaa maamme ruotsinkielisten identiteetteihin. Pääkaupunkiseudulla identiteeteissä korostuvat sukupuoli, yhteiskuntaluokka ja poliittinen kanta. Pohjanmaalla puolestaan painottuvat asuinpaikka ja suku.
10.9.2018 Aino Heikkilä, Karina Jutila
Tutkimus osoittaa, että enemmistö (58%) suomalaisista toivoo asutusta olevan tulevaisuudessa eri puolilla Suomea – sekä kaupunkiseuduilla että pienemmillä paikkakunnilla. Noin kolmannes (36%) suomalaisista toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin.
6.6.2018 Ville Pitkänen, Jussi Westinen
Suomalaiset kokevat eriarvoistumisen suurimmaksi huolenaiheeksi. Myös jatkuvat erimielisyydet politiikassa ja sen ulkopuolella sekä maahanmuuttoasiat koetaan suomalaisia erotteleviksi tekijöiksi. Lisäksi median ja tutkijoiden motiivit julkisuudessa askarruttavat ihmisiä. Nämä asiat nousivat esiin, kun suomalaiset kertoivat näkemyksensä huolista ja kansaa jakavista tekijöistä yli 6 000 vastaajan tutkimuksessa.
17.4.2018 Kaisa Karttunen
Suomen on osaltaan huolehdittava ruuan saatavuudesta, kun ruuantuotannon edellytykset maailmalla heikkenevät. Ruokajärjestelmässämme on kipupisteitä, joiden ratkaiseminen vaatii seuraavalta hallitukselta kattavaa ruokapoliittista ohjelmaa, sanoo tutkija Kaisa Karttunen. e2:n ajankohtaiskatsaus kehottaa suomalaisia aktivoitumaan kuluttajina ja Suomea ottamaan enemmän vastuuta ruuastaan.
27.3.2018 Ville Pitkänen, Jussi Westinen
Suomalaisten identiteetit rakentuvat paitsi lähipiirin myös suomalaisuuden, äidinkielen, koulutuksen ja työn ympärille. Nämä tekijät ovat tärkeitä yli 80 prosentille suomalaisista ja niiden merkitys on vähäinen vain muutamalle prosentille. Suomalaiset ovat identiteetiltään hyvin samankaltaisia sukupuolesta, iästä, asuinpaikasta tai esimerkiksi poliittisesta kannasta riippumatta, osoittaa Suomen kulttuurirahaston ja e2:n tutkimus Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä.
21.11.2017 Ville Pitkänen, Jussi Westinen
Suomenkieliset haluaisivat olla nykyistä enemmän tekemisissä ruotsinkielisten kanssa ja puhua paremmin ruotsia, osoittaa e2:n tutkijoiden Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tutkimus.