Lue koko raportti tästä.

E2 Tutkimus on selvittänyt kotona lapsiaan hoitavien somaliäitien näkemyksiä arjesta ja työelämästä. Tutkimus perustuu somaliäitien ja kansalaisjärjestöissä työskentelevien somalitaustaisten työntekijöiden laadulliseen haastatteluaineistoon. Työn on rahoittanut Ami-säätiö.

Hoivavastuut ja tukiverkostojen puute rajoittavat äitien osallistumista työmarkkinoille

Monen äidin kosketuspinta työelämään on jäänyt ohueksi, koska hoivavelvoitteet perheissä ovat kasautuneet voimakkaasti naisille. Suuret lapsiluvut, tukiverkostojen puute ja sukupuolittunut työnjako perheissä hankaloittavat pääsyä työelämään, vaikka äideillä on halukkuutta tehdä ansiotyötä. Eräs haastateltava kertoo toiveistaan näin:

Joku on laittanut oman lapsensa hoitoon aamulla ja tullut töihin hoitamaan ja kasvattamaan minun lastani. Joten kun lapseni kasvavat, haluan laittaa hyvän kiertämään ja auttaa omalta osaltani muita. Jos en löydä töitä, haluaisin auttaa vapaaehtoisesti äitejä, jotka ovat avun tarpeessa.

Myös vähäiset suhteet kantaväestöön heikentävät äitien mahdollisuuksia harjoitella suomen kieltä ja vauhdittaa näin työelämään pääsyä. Toisaalta Suomessa syntyneet somaliäidit ovat kiinnittyneet työmarkkinoille vahvemmin kuin tänne muuttaneet. Perheissä isät myös osallistuvat lasten hoivaan jonkin verran aiempia sukupolvia enemmän.

Äidit panostavat kotihoitoon, mutta tunnistavat varhaiskasvatuksen hyödyt

Suomessa lasten kotihoidon tuki mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona tämän kolmanteen ikävuoteen asti. Usein somaliäidit haluavat opettaa lapselle islaminuskoa, äidinkieltä ja somalikulttuuria tämän ensimmäisten elinvuosien ajan. Monia huolettaa, ettei lapsen kulttuurista ja uskonnollista taustaa huomioida riittävästi päiväkodissa. Siksi lapsen hoitoon laittamista lykätään ja kynnys julkisen varhaiskasvatuksen aloittamiseen voi nousta korkeaksi, kuten yksi haastateltu äiti kuvailee:

Kun viet lapsesi kahdeksaksi tunniksi hoitoon, se tuntuu samalta kuin annat sydämesi jonkun ihmisen käteen. Sanot: “Pidä huolta siitä, palaan iltapäivällä hakemaan sen”.

Samalla äidit kuitenkin tunnistavat varhaiskasvatuksen hyödyt sekä itselleen että lapsilleen. He luottavat siihen, että lapsi oppii päiväkodissa erityisesti suomen kieltä ja kulttuuria.

Somaliyhteisön tuki on voimavara työnhaussa

Somalialainen ja suomalainen kulttuuri kulkevat usein rinta rinnan äitien arjessa. Silti heidän kansallinen identiteettinsä somaleina on säilynyt hyvin vahvana. Monelle Suomen somaliyhteisö on tärkeä tuen lähde. Yksi haastateltava toteaa:

Olemme toisiamme kohtaan empaattisia. Sinun tuskasi koskettaa minua ja minun tuskani sinua. Autamme toisiamme.

Somaliyhteisöstä saatava rohkaisu ja tuki työ- ja opiskelupaikkojen hakemisessa on ollut äideille tärkeää, kun he ovat hakeutuneet työelämään. Usein sillä on ollut heille suurempi merkitys kuin palvelujärjestelmästä saatavalla tuella. Osalle työllistymiseen liittyvät palvelut ovat vieraita, kuten eräs heistä kuvaa: En ole ikinä asioinut TE-toimistolla. En ikinä.

Kukaan haastatelluita ei ole työllistynyt julkisten työvoimapalveluiden tuella, mutta osa on saanut apua koulutukseen hakeutumisessa.

Äidit toivovat yksilölähtöisiä ja lapsiperhearjen huomioivia palveluita

Haastatelluilla äideillä on toiveita työllisyyteen liittyvien palveluiden kehittämiseksi. Moni toivoo tukea työn ja perheen yhteensovittamiseen ja osa-aikatyön löytämiseen. Lisäksi äidit toivovat, että saatavilla olisi enemmän kielikursseja ja digitaitojen opetusta alkeista lähtien. Eräs heistä kertoo:

Pitäisi tukea kielen uudelleen oppimisessa ja muutenkin tarjota pieniä kursseja, joissa opetetaan perusasioita työelämästä ja yhteiskunnasta, koska kun on pitkään lasten kanssa kotona, on omassa kuplassa koko ajan. Ei edes tiedä, mitä yhteiskunnassa on meneillään välillä.

****************************

Tutkimusta varten haastateltiin 20 somalitaustaista äitiä, joista 16 oli Suomeen muuttaneita ja neljä täällä syntyneitä. Haastattelut tehtiin pääkaupunkiseudulla kesä-joulukuussa 2024. Lisäksi tammikuussa 2025 haastateltiin kolme kansalaisjärjestöissä toimivaa somalitaustaista työntekijää.

Tutkimuksen Suomen somaliäitien kokemukset arjesta ja työmarkkinoille kiinnittymisestä ovat tehneet väitöskirjatutkija, YTM Eija Eronen ja vanhempi tutkija, VTT Rolle Alho E2 Tutkimuksesta.

Raportin julkistustilaisuus järjestetään Teams-webinaarina torstaina 13.2. klo 10–11. Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautuminen täältä.