Lataa julkaisu tästä.

”Työn sukupolvet – tutkimus nuorten ja keski-ikäisten työelämänäkemyksistä” -raportissa vertaillaan nuorten ja keski-ikäisten näkemyksiä ja tarkastellaan sukupolvien välistä suhdetta.  

Työ on tärkeää myös nuorille, mutta sukupolvet eivät ymmärrä riittävästi toisiaan

Työelämän keskeiset kysymykset yhdistävät nuoria ja keski-ikäisiä. Molemmat pitävät ansiotyötä tärkeänä. Yli puolet suomalaisista (54 %) kokee työnsä useimmiten innostavaksi ja palkitsevaksi. Työstään innostuneita on yhtä paljon nuorissa ja keski-ikäisissä.

Haastatteluissa nuoret ja keski-ikäiset kertoivat kuitenkin, että eri ikäisten yhteistyössä on parannettavaa. Eri sukupolvien vahvuuksia pitäisi hyödyntää paremmin ja vähentää ikäryhmien välistä kilpailua.

Keski-ikäiset ovat selvästi huolissaan ikäsyrjinnästä ja asemastaan työmarkkinoilla. Tutkimukseen haastateltu keski-ikäinen vähemmän koulutettu nainen arvioi: ”Mitä käy, jos 50+ ikäsenä vielä joutuis lähtemään pois työstään, niin mitä sitä löytäis enää sitte?”

Lähes puolet suomalaisista pelkää kuormittuvansa työssä liikaa, nuoret miettivät eläkkeitä

Sekä nuoret että keski-ikäiset ovat ahdistuneita siitä, ettei huolelliseen työntekoon ole aikaa. Lähes puolet suomalaisista (44 %) kokee työn niin vaativaksi ja kiireiseksi, että pelkää kuormittuvansa liikaa. Naiset (52 %) kokevat kuormitusta miehiä (38 %) useammin.  

Tutkimus nostaa esiin nuoria koskevia heikkoja signaaleja. Haastatteluissa osa nuorista toivoi voivansa irrottautua työelämän ”oravanpyörästä” ennen virallista eläkeikää.

Osa nuorista on huolissaan eläketurvasta. Haastatteluissa he kertoivat etsivänsä yksilöllisiä säästämis- ja sijoitusratkaisuja, joilla turvata vanhuutta jo työuran aikana. Tieto havahduttaa pohtimaan, onko nuorten luottamus hyvinvointiyhteiskunnan kykyyn turvata tulevaisuus horjumassa.

Teknologinen kehitys innostaa, työelämän eriarvoistuminen pelottaa

Yli puolet (61 %) suomalaisista uskoo työelämän hyötyvän lähitulevaisuuden teknologisesta kehityksestä. Pieni vähemmistö (9 %) ajattelee päinvastoin.

Kehitykseen liitetään haastatteluissa kuitenkin riskejä siitä, että työpaikat vähenevät ja ammattialat eriytyvät menestyviin ja taantuviin. Nuoria ja erityisesti keski-ikäisiä huolestuttaa myös kehityksen nopeus. Suomalaiset eivät siis suhtaudu teknologiseen kehitykseen varauksetta.

Ammattiliittoja tuetaan, mutta uudistuksia vaaditaan

Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista (69 %) pitää ammattiyhdistysliikettä tarpeellisena. Naisten (78 %) keskuudessa myönteinen suhtautuminen on yleisempää kuin miesten (61 %).

Haastatteluissa sekä nuoret että keski-ikäiset kannustivat ammattiliittoja uudistumaan. Tutkimukseen haastateltu keski-ikäinen, korkeasti koulutettu mies arvioi: ”Niiden pitäis [tulla] 2000-luvulle tai 2030-luvulle ja tähän työn muutokseen, mä en oikeestaan enää nää tarvetta tämmöisille isoille liitoille.”

Puolet (49 %) suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että koronakriisi on osoittanut ammattiliittojen tärkeyden työttömyysturvan takaajina. Naiset erottuvat tässäkin miehiä ay-myönteisempinä.

Sopimista kannatetaan, tietoa kaivataan

Puolet suomalaisista (53 %) pitää työmarkkinajärjestöjen käymiä työehtosopimusneuvotteluita parhaana tapana huolehtia pelisäännöistä työmarkkinoilla. Alle viidennes (16 %) on toista mieltä. Sopimista pidetään Suomeen sopivana käytäntönä. Nuori korkeasti koulutettu nainen arvioi haastattelussa: ”Kyl se mun mielestä on tarpeellinen, et kuunnellaan molempia osapuolia ja paljon.”

Kyselyn perusteella noin puolet suomalaisista (47 %) arvioi tuntevansa melko hyvin sopimisen perusteita ja kuudennes (17 %) arvioi tuntevansa niitä erittäin hyvin. Haastattelut paljastivat kuitenkin selkeää epävarmuutta tietämyksessä.

Erityisesti nuoret arvioivat, että heidän ikäpolvensa tietää vain vähän ammattiliitoista ja sopimisesta työmarkkinoilla. Kysely osoittaa, että arvioitu tietotaso on heikointa nuorten keskuudessa. Nuori korkeasti koulutettu mies sanoi haastattelussa: ”No mun mielestä tämän asian käsittelyä laiminlyötiin tosi paljon jo ihan yhteiskuntaopin tunneilla silloin 9-luokalla.”

__________________

Tietoa tutkimuksesta

Työn sukupolvet -raportti perustuu kahteen aineistoon: kyselyyn, johon vastasi 4254 henkilöä (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä, aineisto kerätty internetpaneelilla 10.-17.6.2020) sekä nuorten (25–29-vuotiaat) ja keski-ikäisten (50–55-vuotiaat) ryhmähaastatteluihin, joihin osallistui yhteensä 47 henkilöä. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2020.

Tutkimuksen ovat tehneet ohjelmajohtaja, VTT Jenni Simonen sekä tutkimuskoordinaattori, YTM Aino Heikkilä ja tutkija, VTT Jussi Westinen E2 Tutkimuksesta.

Tutkimuksen rahoittamiseen ovat osallistuneet Teollisuuden palkansaajat sekä ammattiliitot JHL, PAM, Pro ja Paperiliitto.

Tutkimus on osa Sukupolvien huolet ja voimat -hankekokonaisuutta, jossa toteutetaan kolme tutkimusta nuorten ja keski-ikäisten ajattelusta. Työelämänäkemysten lisäksi tutkitaan luottamusta yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin ja näkemyksiä hyvästä elämästä.

Tutustu myös julkaisun videoon.