Lataa julkaisu tästä.

Suomalaiset luottavat erityisesti perheeseen, tieteeseen ja tutkimukseen, poliisiin, puolustusvoimiin ja koulujärjestelmään. Heikointa luottamus on poliittiseen päätöksentekoon, mediaan ja kirkkoon.

Kaikki väestöryhmät eivät luota instituutioihin yhtä vahvasti. Hyvin toimeentulevilla ja korkeasti koulutetuilla on yleisesti korkeampi luottamus yhteiskunnan instituutioihin. Heikosti toimeentulevat, vähemmän koulutetut ja perussuomalaisten kannattajat luottavat vähemmän. He myös kokevat instituutioiden toimivan harvemmin ihmisten parhaaksi. Nuoret arvioivat muita myönteisemmin useimpia instituutioita.

Suomalaiset kokevat sosiaaliturvan ja median yhteiskunnallisen merkityksen kasvaneen, kunnan ja kirkon merkityksen vähentyneen.

Perhe pitää pintansa, vastakkainasettelut kyllästyttävät

Suomalaiset luottavat perheinstituutioon enemmän kuin muihin tarkasteltuihin instituutioihin. Perheen keskeisestä asemasta kertoo se, että luottamus on vahvaa iästä, asuinpaikasta tai koulutustaustasta riippumatta. Perhe on pitänyt asemansa, vaikka perhekäsitys on monipuolisempi kuin aiemmin.

Sekä nuoret että keski-ikäiset koulutustaustaan katsomatta ovat väsyneitä julkiseen kinasteluun ja vastakkainasetteluihin. Polarisaatiosta kannetaan huolta.

Harva uskoo instituutioiden uudistumiskykyyn ja oikeudenmukaisuuteen

Keskeisiä instituutioita pidetään tärkeinä suomalaisten hyvinvoinnille, mutta luottamus niiden uudistumiskykyyn ja reiluuteen on heikkoa. Suomalaisista vain noin kolmasosa uskoo, että hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset instituutiot kykenevät ottamaan kansalaisten tarpeet hyvin huomioon tulevaisuuden suurissa muutoksissa.

Tiede ja tutkimus erottuvat muista instituutioista selvästi. Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää tiedettä ja tutkimusta tasa-arvoa ja turvallisuutta tuovana, ja kolme neljäsosaa uudistumiskykyisenä. Lisäksi noin 40 prosenttia kokee tieteen ja tutkimuksen vahvistavan yhteenkuuluvuutta. Suomalaiset arvostavat tiedettä ja tutkimusta koulutustasosta ja elämäntilanteesta riippumatta.

Myös arviot oikeudenmukaisuudesta ovat paljastavia: tiede ja tutkimus sekä kansalaisjärjestöt ovat tarkastelluista instituutioista ainoita, joita yli puolet suomalaisista pitää oikeudenmukaisina.

Alle 30 prosenttia suomalaisista yhdistää uudistumiskyvyn kirkkoon, Kelaan, poliittiseen päätöksentekoon tai työeläkevakuuttajiin.

Korona-ajan rajoitukset hyväksytään, moitteet epäjohdonmukaisuudesta

Tutkimuksessa selvitettiin myös suhtautumista korona-ajan ratkaisuihin. Valtaosa (70 %) kansalaisista asettaa yhteisen hyvän ja turvallisuuden yksilönvapauden edelle ja kannattaa rajoitustoimia. Haastatteluissa arvioitiin, että Suomessa yksilön oikeuksien vahva asema on vaikeuttanut korona-ajan välttämättömiä ratkaisuja. Rajoituksia ei sinänsä koeta ongelmallisiksi, vaan kritiikki kohdistuu linjausten epäjohdonmukaisuuteen ja päätöksenteon hitauteen.

Luottamusta ilmassa, mutta kuinka paljon? -raportti perustuu kahteen aineistoon: kyselyyn, johon vastasi 4 101 henkilöä (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä, aineisto kerätty internetpaneelilla 27.10.– 3.11.2020) sekä nuorten (25–29-vuotiaat) ja keski-ikäisten (50–55-vuotiaat) ryhmähaastatteluihin, joihin osallistui yhteensä 41 henkilöä. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2021.

Tutkimuksen on tehnyt E2 Tutkimus. Sen ovat kirjoittaneet E2 Tutkimuksen tutkijat VTT Jenni Simonen, YTM Aino Heikkilä, VTT Ville Pitkänen sekä VTT Jussi Westinen (siirtynyt toisiin tehtäviin 17.9.2021).

Tutkimuksen rahoittamiseen ovat osallistuneet Suomen Kuntaliitto, Sitra ja Työeläkevakuuttajat TELA ry.