Tuore kyselytutkimus ulkosuomalaisista ja paluumuuttajista osoittaa: Työ pitää suomalaisia ulkomailla – suuri osa ulkosuomalaisista olisi kuitenkin valmis tekemään etätöitä Suomeen
Ulkosuomalaiset ja paluumuuttajat painottavat asuinmaan valinnassa erityisesti työmahdollisuuksia ja arvioivat niiden olevan parempia ulkomailla kuin Suomessa. Valtaosa ulkosuomalaisista (76 %) voisi kuitenkin ajatella työskentelevänsä suomalaiselle työnantajalle joko kokonaan tai osin etätyötä tehden. Asiaa on selvitetty tutkimushankkeessa, joka etsii ratkaisuja maamme osaajapulaan.
Lue raportti tästä.
Paluumuuttajien Suomeen paluun yleisimmät syyt liittyvät kotimaassa oleviin läheisiin ja ystäviin tai haluun asua Suomessa – eivät työmarkkinoiden vetovoimaan. Alle 10 prosenttia mainitsi paluun keskeiseksi syyksi mahdollisuuden edistää uraa.
Paluumuuttajissa on suurempi osuus niitä, jotka harkitsevat lähtevänsä Suomesta uudestaan kuin ulkosuomalaisissa on kotimaahan paluuta harkitsevia. Paluumuuttajista 52 prosenttia pitää muuttoa pois Suomesta tulevaisuudessa jokseenkin tai erittäin todennäköisenä. Ulkosuomalaisista 34 prosenttia näkee muuton Suomeen jokseenkin tai erittäin todennäköisenä.
Tiedot selviävät ulkosuomalaisille ja paluumuuttajille suunnatusta kyselytutkimuksesta. Kyselyt toteutettiin 15.2.–13.3.2022, ja niihin vastasi sekä paluumuuttajia (N=252) että ulkosuomalaisia (N=895). Tutkimuksen toteutti E2 Tutkimus osana Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanketta.
Suomella on valttinsa, mutta asuinmaan ratkaisee työpaikka
Ulkosuomalaiset ja paluumuuttajat arvostavat Suomessa erityisesti luonnonläheisyyttä, turvallisuutta ja sosiaaliturvan tasoa. Asuinmaan keskeinen valintakriteeri ovat kuitenkin työmahdollisuudet, joiden he katsovat olevan ulkomailla paremmat.
Suuri osa paluumuuttajista ja ulkosuomalaisista arvioi, ettei Suomessa arvosteta ulkomaisia tutkintoja tai verkostoja, ulkomailla hankittua työkokemusta ja vietettyä aikaa.
Kun ulkomailla asuvien yhteydet Suomeen ohentuvat, heikkenee myös paluumuuton todennäköisyys. Nuoret ja vain vähän aikaa ulkomailla asuneet ovat muita ulkosuomalaisia luottavaisempia Suomen työmarkkinoihin. Kielteisyys vahvistuu yhteydenpidon vähentyessä Suomeen.
Enemmistö Suomeen palanneista on kotiutunut hyvin
Suurin osa (71 %) työvoimaan kuuluvista paluumuuttajista on osaamistaan vastaavissa töissä Suomessa. Valtaosa kaikista palaajista kokee kotiutuneensa Suomeen hyvin (61 %) tai vähintään kohtalaisesti (22 %). Myös perhe ja puoliso ovat kotiutuneet lähes vastaavalla tavalla. Lähes jokainen työvoimaan kuuluvista (93 %) paluumuuttajista on työskennellyt paluunsa jälkeen, ja työllistyminen on tavallisesti ollut varsin nopeaa.
Kirjoittajat
Ville Pitkänen
Tutkimuspäällikkö, dosentti, valtiotieteiden tohtori
Maahanmuutto, työelämä, tiedeviestintä, poliittinen viestintä, vaalit, asenne- ja arvotutkimukset, määrälliset ja laadulliset tutkimusmenetelmät.
+358 40 7770 869 ville.pitkanen@e2.fi
Matti Välimäki
Vanhempi tutkija, valtiotieteiden tohtori
Muuttoliikkeet, maahanmuuttopolitiikka, tiedeviestintä, puhe- ja ajattelutapojen tutkimus, puoluetutkimus, poliittinen viestintä
+358 50 5430 191 matti.valimaki@e2.fi
Mari K. Niemi
Johtaja (uudet tutkimusavaukset, kansainvälistyminen, sidosryhmäsuhteet), dosentti, valtiotieteiden tohtori
Suomen kansainvälistyminen, osaaminen ja osaajapula, tutkimusviestintä ja sidosryhmäyhteistyö
+44 773 7161 944 mari.k.niemi@e2.fi
Roosa Veijola
Asiantuntija, filosofian maisteri
Osaajapulakysymykset, työperäinen maahanmuutto, työelämä, tiedeviestintä ja viestinnän kehittäminen, tapahtumatuotanto, laadullinen tutkimus, kansainväliset suhteet (Kiina)
+358 41 3142 421 roosa.veijola@e2.fi