Puhuttaessa ruuasta puhutaan myös ympäristöstä, ravitsemuksesta, vallasta ja markkinoista. Miten nämä kytkeytyvät toisiinsa? Mitä tapahtuisi, jos ruokajärjestelmä annettaisiin täysin markkinoiden hoidettavaksi? Miten kotieläintuotannon vähentäminen vaikuttaisi ruokajärjestelmän eri osiin? Auttaisiko kokonaisuuksien parempi ymmärrys löytämään yhteisiä ratkaisuja toisiinsa kytkeytyviin ongelmiin?

Tuntematon ruokajärjestelmä – Eväitä kokonaisuuksien ymmärtämiseen -raportti tarjoaa vastauksia näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin. Julkaisun ovat kirjoittaneet MMT Kaisa Karttunen ja MMM Anni Savikurki e2 Tutkimuksesta sekä tutkimusjohtaja KTT Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Raportissa muistutetaan, että ruokajärjestelmässä on kyse monimutkaisesta kokonaisuudesta: järjestelmän yhdessä osassa tehdyt päätökset vaikuttavat aina muihin osiin. Lisäksi Suomen ruokajärjestelmä on jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden maiden ruokajärjestelmien kanssa.

Täällä tehtyjen päätösten vaikutukset riippuvat muun muassa siitä, tehdäänkö muissa maissa vastaavia päätöksiä. Esimerkiksi kotieläintuotannon vähentäminen vain Suomessa voisi johtaa siihen, että ympäristökuormitus vähenisi täällä, mutta kasvaisi lisääntyvän tuonnin seurauksena muualla.

Ruokajärjestelmää ohjaavat sekä julkinen valta että markkinavalta. Ajoittain järjestelmän ongelmien ratkaisuksi ehdotetaan vallan siirtämistä kokonaan markkinoille. Jos valtio vetäytyisi täysin ruokajärjestelmästä, loppuisivat maataloustuet ja muu julkinen ohjaus. Tämä jättäisi kotimaisen tuotannon ympäristö-, ravitsemus- ja eettisyyskysymykset kokonaan markkinoiden ratkaistaviksi. Järjestelmän hallinta keskittyisi entistä harvempien toimijoiden käsiin.

Ruuan matka on usein pitkä, läpinäkymätön ja mahdollistaa jopa epäeettisen toiminnan. Tämän vastavoimaksi ovat vahvistumassa tuottajien ja kuluttajien suorat yhteydet, jotka antavat päätäntävaltaa takaisin pienille toimijoille. Vähitellen ruokajärjestelmä saattaakin jakautua nykyistä selvemmin kahtia: hintavetoiseen ja vuorovaikutusvetoiseen järjestelmään.

Ilmastonmuutoksen ja muiden vakavien ongelmien vuoksi ruokajärjestelmää on muutettava entistä kestävämmäksi. Yksittäisten asioiden ja yhdensuuntaisen ruokaketjun sijaan pitäisi nähdä koko järjestelmä, jossa yhdellä toimijalla voi olla useita rooleja, kuten panostuottajan, raaka-ainetuottajan, jalostajan tai kauppiaan roolit kuluttajan roolin ohella. Järjestelmässä myös yhden hävikki, jäte tai sivuvirrat voivat olla toiselle raaka-aineen, ravinteiden tai energian lähde.

Raportti Tuntematon ruokajärjestelmä – Eväitä kokonaisuuksien ymmärtämiseen julkaistiin 28.3.2019 klo 13 e2 Tutkimuksen toimistolla, Eerikinkatu 28, Helsinki.