Tiedotteet

-

Selvitys: Ikääntyneet naiset haluavat mukaan yhteiskunnan kehittämiseen

Tiedotteet

Yli 70-vuotiaita naisia on Suomessa yli 500 000. Julkisessa keskustelussa puhutaan harvoin ikääntyneiden naisten näkemyksistä ja asemasta Suomessa. Tuoreessa selvityksessä he ovat itse äänessä.

Selvityksessä tarkastellaan ikääntyneiden naisten elämisen taitoa, kokemuksia asemastaan yhteiskunnassa sekä sitä, miten naisten elinaikainen viisaus siirtyy sukupolvelta toiselle. Selvitys perustuu yli 70-vuotiaiden naisten haastatteluihin.

Raportin on tehnyt tutkimusprofessori Marja Holmila (emerita) ja sen julkaisee monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos E2 Tutkimus.

Työtä ovat tukeneet E2 Tutkimuksen lisäksi Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Eläkeliitto ry.

Ikänaisilla on tunnustettu rooli suvuissa, mutta ei yhteiskunnassa

Suurella osalla haastatelluista on merkittävä rooli suvussaan. He auttavat läheisiään ja usein hoitavat puolisoitaan ja lapsenlapsiaan. Ikääntyneet siirtävät yhteistä perintöä ja kulttuuria nuoremmille ja tiedostavat sen tärkeyden.

Läheiset arvostavat sekä heidän hoivavastuutaan että elämänkokemustaan ja tietämystään vanhoista asioista. Ikääntyneet naiset kokevat kuitenkin, että heidän panoksensa jää yhteiskunnan tasolla huomaamatta ja tunnustamatta.

Monet naisista arvioivat, etteivät tule enää nähdyiksi ja kuulluiksi, vaikka ovat aiemmin toimineet merkittävässä työroolissa tai yhteiskunnallisessa asemassa. Useat tunsivat itsensä unohdetuiksi ja arvottomiksi. Kyvykkyyttä ja iän tuomaa kokemusta ei huomata. Yksi haastatelluista kiteytti asian näin:

"Heillä on hirveen paljon tietoo ja taitoo, jota ei kukaan kysele. Eikä tunnu tarvitsevan."

”Ne osaa paljon semmoista, mitä ne nuoret ei edes tiedä olevankaan”

Ikänaiset kokevat, että heillä olisi annettavaa eläkkeelläkin. Työelämän sukupolvisiirtymissä on kehitettävää, kuten eräs haastateltavista kuvaa:

"Työelämä jotenkin sylkee sen vanhan työntekijän syrjään sieltä. Ei osata ajatella sitä, se jää hiljaiseksi tiedoksi, et ne osaa paljon semmoista, mitä ne nuoret ei edes tiedä olevankaan ja millä tuotetaan ihan äärettömästi sitä tulosta".

Ikääntyneiden kokemuksia voitaisiin hyödyntää enemmän myös esimerkiksi asuinalueiden ja -ympäristöjen suunnittelussa sekä digitalisaatiossa. Ikääntyneet ovat yhä suurempi käyttäjäryhmä etäpalveluissa, ja erityisesti ikääntyneillä naisilla on keskeinen rooli paljon palveluja tarvitsevien elämässä. Palvelujen kehittämisessä ei hyödynnetä riittävästi asiantuntemusta, jota he saavat omaishoitajina ja auttaessaan vertaisiaan.

Ikääntyneet naiset kaipaavat kohtaamisia nuorten kanssa

Haastattelujen perusteella Suomessa on niukasti perheiden ja sukujen ulkopuolisia tilanteita, joissa eri sukupolvet kohtaavat. Ikääntyneistä naisista suurin osa kokee, että vuorovaikutus nuorempien kanssa on vähäistä eikä siihen ole riittävästi käytännön mahdollisuuksia. Haastatteluissa tilannetta kuvattiin seuraavasti:

"Sukupolvien välisen kommunikaation väylät yhteiskunnassa, se onkin hyvä kysymys. Mediassa voisi olla eri ikäpolvien suhteita käsitteleviä juttuja enemmän. Ei sellaisia ole paljoa, perheistä kyllä on artikkeleita."

"Meille naisille tulee se kuilu ikäpolvien välille. Et joku jää pitäisi murtaa, että siihen tulisi ystäväksi taikka kysyttäisi mielipidettä taikka oltaisi kiinnostuneita. Sitä jotenkin vois vaikka tuoda esille enemmän julkisuudessa, että kuitenkin meidän naisten pitäisi pitää yhtä."

#Metoo-kampanja on uusi, mutta ilmiö sen takana on vanha

Ikääntyneillä naisilla on omakohtainen kokemus tasa-arvon etenemisestä Suomessa. He kertoivat myös, millaista vähättelyä ja syrjintää he ovat kokeneet järjestötoiminnassa, politiikassa ja työelämässä.

”Aikaisemmin ihan kysyttiin, että onko sulla aikeissa hankkia lapsia, koska saattaa niistä syistä tulla poissaoloja. Nythän ei enää kysytä. Sitten taas sieltä häntäpäästä vanha nainen on kelpaamaton. Elikkä siis tässä on naisten kohdalla loppujen lopuksi vähän niitä hyviä, kysyttyjä työvuosia”, toteaa yksi haastatelluista.

Myös seksuaalinen häirintä oli monelle tuttua. Vaikka #metoo-kampanja on uusi, ilmiö sen takana on vanha. Haastatteluissa naiset kuvasivat kokemiaan tilanteita seuraavasti:

"Kahvitauolla tai ruokatauolla kävin niiden miesten luona, jos mulla oli asiata, puhelimia ei ollut. Niin minä menin sinne työmaakopille, he istu siellä. Seinät oli täynnä pornokuvia, pojat siinä syö eväitään ja ne rupes vitsailemaan kaksmielisiä. Oikein kaksmielisiä, kun minä ilmestyin paikalle. Ja sit ne nauro niin makeesti ja niin leveesti. (…) Ehottomasti ei pidä alistua mihinkään vääryyteen, sillä se on väärää vallankäyttöä, esimiesaseman väärää vallankäyttöä. Kyllä näitä minä näin kans, (…) Siihen pitää kokonaisjoukoin kyllä tarttua. Metoo-liike on hyvä, koska se on vääryyttä vastaan."

Selvityksen toteutus

”Semmoista elämänviisautta, jota olisi sopinut kyllä vähän laajemminkin kuunnella” - Ikänaisten elämisen taito ja kokemukset asemastaan yhteiskunnassa -selvityksen on tehnyt tutkimusprofessori (emerita) Marja Holmila. Työn käytännön toteutusta ovat tukeneet E2 Tutkimuksen asiantuntijat ohjelmajohtaja Jenni Simosen johdolla.

Selvitys perustuu ikääntyneiden naisten haastatteluihin (N=34). Pääosa haastatelluista oli yli 70-vuotiaita. Haastateltavia hankittiin lumipallomenetelmällä, eli haastatteluun osallistuneiden ja naisverkostojen kautta saatiin lisää osallistujia. Haastateltavia saatiin myös eläkeläisjärjestöjen verkostoista.

Haastattelut toteutettiin puhelimitse korona-aikana loka-joulukuussa 2020. Haastateltavissa oli maan eri osissa syntyneitä, varakkaissa ja vaatimattomissa oloissa kasvaneita, eri ammattialoilla työskennelleitä sekä maalla ja kaupungissa asuneita.

Selvitys on julkaistu 31.1.2022.

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt

Marja Holmila
Tutkimusprofessori (THL, emerita)
holmilamarja@gmail.com
p.040-1797330

Jenni Simonen
Ohjelmajohtaja (VTT)
E2 Tutkimus
jenni.simonen@e2.fi
p.050-3465021