- Ulkoiset uhat ovat vähentäneet eripuraa ja saaneet suomalaiset näkemään yhteiskunnan vahvuuksia. Keskinäinen luottamus on olennainen tekijä, kun ratkotaan ongelmia ja varaudutaan muutoksiin. Yhteistä voimaa Suomella näyttää nyt olevan, tulkitsee kyselyn tuloksia E2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila.

Tulokset käyvät ilmi E2 Tutkimuksen kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 2 124 henkilöä (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä). Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla 2.–8.6.2022.

Suomalaisten puolustustahto on korkea

Peräti 86 prosenttia suomalaisista on valmis osallistumaan Suomen puolustamiseen, 57 prosenttia on valmis tekemään sen aseellisesti. Yleinen maanpuolustustahto on miehillä ja naisilla lähes samalla tasolla, mutta miehet (77 %) ovat naisia (38 %) useammin valmiita aseelliseen maanpuolustukseen. Myös ikäryhmien välillä on eroja: alle 30-vuotiaista 41 prosenttia olisi valmis maamme puolustamiseen asein, muissa ikäryhmissä selvästi yli puolet.

Yli 80 prosenttia suomalaisista olisi valmis tinkimään omasta elintasostaan, jos maan turvallisuus sitä vaatii. Sukupuoli ja ikä eivät vaikuta tuloksiin. Heikosti toimeentulevat ovat väittämän kanssa useammin eri mieltä kuin hyvin toimeentulevat.

- Ukrainan sota on nostanut Suomeen kohdistuvat uhkat jokapäiväiseen keskusteluun, ja uutisvirta on tuonut julmuuden lähelle. Kyselymme perusteella suomalaiset ovat kansakuntana valmiita antamaan panoksensa isänmaan puolustamiseen tavalla tai toisella. Turvallisuus on nyt konkreettinen asia suomalaisille, arvioi johtaja Mari K. Niemi E2 Tutkimuksesta.

Tavallisia venäläisiä ei pidetä syypäinä sotaan

Suomalaisista 69 prosenttia on samaa mieltä siitä, ettei Venäjän hyökkäys Ukrainaan ole tavallisten venäläisten syytä. Naiset (76 %) yhtyvät väittämään miehiä (60 %) useammin. Alle 30-vuotiaat (78 %) ovat väittämän kanssa samaa mieltä muita ikäryhmiä useammin ja heistä peräti 44 prosenttia on täysin samaa mieltä.

- Kriisit testaavat väestöryhmien välisiä suhteita, ja niin tekee myös Ukrainan sota seurauksineen.  Olennaista on tutkia asenteita ja havaita piilevät jännitteet. Kyselymme kertoo, että valtaosa suomaisista ei pidä tavallisia venäläisiä vastuussa Putinin Venäjän teoista. Toisaalta reilu neljännes on eri mieltä. Kriisin pitkittyessä tässä voi olla siemen väestöryhmien väliseen vastakkainasetteluun myös Suomessa, Karina Jutila arvioi.

Inflaatio huolettaa

Noin 70 prosenttia suomalaisista pelkää inflaation heikentävän merkittävästi taloudellista hyvinvointiaan.  Keskimääräistä useammin inflaatiosta huolestuneita ovat heikosti toimeentulevat (94 %) sekä kuntataajamassa (75 %) tai maaseudun haja-asutusalueella asuvat (80 %).

​​​​​​​

Enemmistö (55 %) on sitä mieltä, että Suomen pitäisi laittaa ensin oma taloutensa kuntoon ja auttaa vasta sitten muita. Miehet (62 %) ajattelevat näin naisia (49 %) useammin. Vastaajien toimeentulo vaikuttaa näkemyksiin vain vähän.

- Erityisesti energian ja ruuan hinnat ovat nousseet nopeasti. Vaikka suomalaisten kriisinkestävyys on kyselymme perusteella korkealla, tilanne voi muuttua, kun oma elintaso uhkaa laskea, ongelmat pitkittyvät ja epävarmuudet lisääntyvät, muistuttaa tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.  

Laajempi katsaus suomalaisten mielenmaisemaan tulossa syksyllä

E2 Tutkimus julkaisee syyskauden alussa katsauksen suomalaisten ajatteluun ja yhteiskunnan tilaan. Siinä tarkastellaan suomalaisten mielenmaisemaa yksityiskohtaisemmin ja laajemmalla aineistolla. Katsauksessa hyödynnetään sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä.  

Lisätietoa:

Ville Pitkänen, tutkimuspäällikkö, dosentti, VTT
040 7770869
​​​​​​​ville.pitkanen@e2.fi