Poliittinen keskustelu herättää vihan tunteita erityisesti nuorissa naisissa. Nuorilla miehillä puolestaan on muita useammin henkilökohtaista voimattomuutta. E2 Tutkimuksen julkaisema katsaus kertoo myös, että kansalaistottelemattomuuteen suhtaudutaan entistä kielteisemmin. Yhteenkuuluvuutta lisäävinä asioina pidetään Suomen itsenäisyyttä, luontoa sekä kieltä ja kulttuuria. Silti kaksi kolmesta kokee, etteivät suomalaiset puhalla enää yhteen hiileen.

Tulokset ilmenevät E2 Tutkimuksen Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2024 -julkaisusta, joka perustuu koko maan kattavaan kyselyaineistoon. E2 Tutkimus on monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos. Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan julkaistaan vuosittain.

Poliittinen keskustelu herättää vihaa entistä useammin

Entistä useampi suomalainen kokee poliittisen keskustelun herättävän heissä vihaa. Nyt jo enemmistö (52 %) kokee vihan tunteita poliittisesta keskustelusta. Vuonna 2023 vastaavasti koki joka kolmas suomalainen.

Poliittinen keskustelu ei nosta 18–24-vuotiaiden miesten (33 %) verenpainetta, mutta ero samanikäisiin naisiin on suuri: heistä lähes kaksi kolmesta (61 %) kokee vihan tunteita poliittisesta keskustelusta. Myös keski-ikäisten enemmistö kokee vihan tunteita poliittisen keskustelun vuoksi.

Myös puoluekanta vaikuttaa näkemyksiin. Vasemmistoliiton (66 %) ja perussuomalaisten (59 %) kannattajat kokevat vihan tunteita poliittisesta keskustelusta muita useammin. vuosina monen muun maan tavoin. Erimielisyydet kuuluvat demokratiaan, ja viha on yksi ihmisen elämään kuuluvista tunteista.

”Erimielisyydet kuuluvat demokratiaan, ja viha on yksi ihmisen elämään kuuluvista tunteista. Silti Suomessakin kannattaa seurata, miten viha vaikuttaa politiikassa esimerkiksi kampanjointiin, haluun asettua ehdokkaaksi, yhteistyökykyyn ja päätöksentekoon. Viha ei vahvista erilaisten ihmisten vuoropuhelua tai yhteiskunnan resilienssiä”, muistuttaa toimitusjohtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta.

Työikäiset nuoret miehet kokevat voimattomuutta, väestön kahtiajako näkyy

Nuoret 25–34-vuotiaat miehet arvioivat henkilökohtaiset voimavaransa selvästi keskimääräistä heikommiksi, ja ero muihin miehiin on jyrkkä. Myös 25–34-vuotiaat naiset arvioivat henkilökohtaiset voimavaransa keskimääräistä heikommaksi.  

Koko väestön tasolla voimavarat näyttävät pysyneen samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Johtajien ja eläkeläisten voimavarat ovat keskimäärin jopa hieman vahvistuneet kuluneen vuoden aikana. Sen sijaan työttömien voimavarat ovat heikentyneet entisestään.

”Nuorten naisten jaksamisen ongelmista on puhuttu paljon viime vuosina, mutta katsauksemme ohjaa kysymään, mikä heikentää nuorten miesten elämäntilannetta Suomessa. Ylipäätään yhteiskunta näyttää jakautuvan entistä jyrkemmin niihin, joilla on vakaa taloudellinen asema ja hyvät henkilökohtaiset voimavarat sekä niihin, joilla on voimattomuutta ja toimeentulo-ongelmia”, arvioi tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.

Huolten määrä ei ole kasvanut vuodessa, huolten kärjessä on terveydenhuolto

Suomalaisten yleisin huoli on terveydenhoidon tilanne (67 %). Myös nuoret ja vanhukset ovat huolten kohteena. Vaikka terveydestä ja hyvinvoinnista puhutaan paljon, vain alle neljännes (23 %) kantaa huolta kansalaisten fyysisen kunnon heikkenemisestä.

”Suomalaisten huolestuneisuus yhteiskunnallisista kysymyksistä ei ole kasvanut vuodessa. Tilanne on entisellään, vaikka uutisotsikoissa painottuvat talouden vaikeudet, kansainvälisen politiikan konfliktit ja kansalaisten arjen ongelmat. Pikemminkin nähtävissä on hienoista laskua huolten määrässä”, kertoo johtaja Mari K. Niemi E2 Tutkimuksesta.

Yhteenkuuluvuuden puutetta ja epäreiluutta, silti enemmistö luottaa yhteiskuntaan

Puolet (50 %) suomalaisista ajattelee, että yhteiskunta on reilu heidän kaltaisiaan ihmisiä kohtaan. Vajaa puolet (45 %) on toista mieltä. Koko väestön tasolla epäreiluus ei ole kasvanut, mutta epäreiluuden kokemukset painottuvat erityisesti pienituloisiin ja työttömiin. Yli 5 500 euroa kuukaudessa tienaavista jopa 71 prosenttia on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että yhteiskunta on reilu heidän kaltaisiaan kohtaan. Matalimmassa tuloluokassa näin kokee vain 39 prosenttia.

Yhä useampi suomalainen (61 %) arvioi, että Suomi on menossa väärään suuntaan. Vuonna 2023 alle puolet (49 %) suomalaisista ajatteli näin. Kaksi kolmesta (67 %) kokee myös, etteivät suomalaiset enää puhalla yhteen hiileen. Maamme itsenäisyys (73 %) ja luonto (70 %) ovat kärjessä, kun suomalaisilta kysytään, mitkä asiat lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kolmanneksi listalla nousevat kieli ja kulttuuri (62 %).

Valtaosa (60 %) suomalaisista uskoo yhteiskunnan kykyyn selättää vaikeudet. Vaikka iso kuva on edelleen melko hyvä, luottamus on laskenut vuoden takaisesta tasosta (70 %).

”Suomalaisten enemmistö luottaa yhteiskuntaan, mutta laskevat lukemat huolestuttavat. Asia on erittäin tärkeä kriisien ajassa, koska luottamus instituutioihin, väestön sivistystaso sekä kansalaisten ja eliitin väliset suhteet pitävät yhteiskuntaa koossa. Jos alamäki jatkuu vielä vuoden päästä, tulos kertoo yhteiskunnan kannalta vakavasta trendistä”, painottaa toimitusjohtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta.

Kansalaistottelemattomuuteen suhtaudutaan entistä kielteisemmin

Runsas puolet suomalaisista ei hyväksy (52 %), eikä ole valmis toteuttamaan (55 %) mitään kansalaistottelemattomuuden muotoja. Vertailu vuoden 2022 tuloksiin osoittaa, että kokonaisuutena suomalaisten asenteet kansalaistottelemattomuutta kohtaan ovat kiristyneet.

”Vaikka suomalaisten kannat kansalaistottelemattomuutta kohtaan ovat tiukentuneet, neljännes olisi valmis lakeja rikkovaan toimintaan itselleen tärkeän asian vuoksi. Valmiutta on erityisesti demokratian, oikeusvaltion, sananvapauden ja ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon puolustamiseen. Myös ilmastonmuutoksen torjuminen ja eläinten oikeudet ovat monille asioita, joiden puolesta on valmiutta toimia”, arvioi johtaja Mari K. Niemi.

* * * * *

Tietoa katsauksesta:

Julkaisun ”Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2024” on toteuttanut E2 Tutkimus, jossa työryhmään ovat kuuluneet Ville Pitkänen, Tuija Väyrynen, Karina Jutila, Mari K. Niemi, Jenni Simonen ja Arttu Manninen. Tutkimuspäällikkö, dosentti Ville Pitkänen on johtanut työtä. Katsaus julkaistaan 12.11.2024.

Katsaus perustuu kyselyaineistoon. Kysely kerättiin 25.6.–1.7.2024, ja siihen vastasi 1 013 suomalaista (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä). Aineistot kerättiin Norstatin internetpaneelissa.

Seuraa julkistamistilaisuutta tiistaina 12.11.2024 klo 10–11: Ilmoittautumislinkki
Linkki raporttiin: https://www.e2.fi/Mitenmeillamenee2024-raportti 

Lisätietoja:

Kyselyaineisto ja analyysi
Ville Pitkänen, VTT, dosentti, tutkimuspäällikkö
ville.pitkanen@e2.fi
040 7770 869

Karina Jutila, johtaja, YTT
karina.jutila@e2.fi
050 5515 361