Yhdysvaltain presidentiksi palaava Donald Trump on kaavaillut Tanskalle kuuluvan Grönlannin ostamista Yhdysvalloille. Myös Panaman kanavan haltuunotto kiinnostaa. Trump ilmoitti, ettei sulje pois sotilaallisen voiman käyttöä tavoitteisiin pyrkiessään. (Yle 8.1.)

Kansainvälisen politiikan professorin Tuomas Forsbergin mukaan Trumpin puheet on syytä ottaa vakavasti. ”Ovathan nämä levottomia puheita, mitkä kertovat siitä, että Trumpin tapa tehdä politiikkaa tulee olemaan vieläkin vähemmän sovinnaista kuin hänen edellisellä presidenttikaudellaan”, arvioi Forsberg Ylen jutussa.

Suomalaiset seuraavat itään liittyviä riskejä. Nyt on ymmärrettävä, ettei lännessäkään ole entisenlaista ennustettavuutta. Edes Tanskan kaltaiset uskolliset kumppanit eivät ole suojassa Trumpin ylivirittyneiltä tavoitteilta.

Suomessa on tapana kiitellä kansakuntamme varautumisen taitoja (ks. Paavo Raution kolumni HS 8.1.). Itsekehulle on perusteita vain osittain.

Eri alojen päättäjien pitäisi ottaa vakavammin yhteiskunnan polarisoituminen ja se, että osa väestöstä on voimavaroiltaan kaltevalla pinnalla. Henkinen ja fyysinen voimattomuus heijastuu työelämään, ihmisten riskinottokykyyn ja mahdollisuuksiin pärjätä elämässään – ja myös maamme turvallisuuteen.

London School of Economicsissa työskentelevä sotatieteiden tohtori Heljä Ossa tiivistää asian näin: ”Jos ajattelen Suomea, puolustus on hyvissä käsissä. Lähinnä olen huolissani tietyistä yhteiskunnallisista kehityskuluista: syrjäytymisestä, osattomuudesta. Jos sosiaalinen koheesio heikkenee, se heijastuu negatiivisesti myös maanpuolustukseen.” (Suomen Kuvalehti 21.12.)

Suomessa pitäisi seurata sivistyksen ja demokratian näkymiä koko läntisessä maailmassa ja arvioida, mitä vaikutteita halutaan kotiuttaa tänne ja miltä halutaan välttyä.

Ääneen ja yhdessä pitäisi pohtia, millaista Suomea ollaan rakentamassa ja millaiseen Eurooppaan se asettuu. Vihoviimeistä olisi nojata vanhentuneisiin, idealistisiin mielikuviin meistä ja muista. Heikko Eurooppa kaipaa kipeästi paitsi parempaa johtajuutta myös strategista ajattelua ja monipuolista ymmärrystä riskeistä.

Karina Jutila