Miksi meillä saa käyttäytyä näin?
Kokoomuspoliitikko Sirpa Pietikäinen antoi jykevän haastattelun Helsingin Sanomille (1.11.): ”Se suoranainen viha, joka joistain kokoomuslaisista tihkuu. Viha, pilkka ja iva, joka kohdistuu ihmisiin, jotka puhuvat vähän heitä laveammin vakkapa demokratiasta, maahanmuutosta tai seksuaalivähemmistöistä. Sellaisen kohdalla pitäisi kysyä, haluammeko me olla tällainen puolue, vai pitäisikö jonkun siihen oikeasti puuttua.”
Pietikäinen puhuu haastattelussa puolueensa sisäisestä tilanteesta, mutta valitettavasti kuvaus ei koske vain kokoomusta. Suomalaiseen politiikkaan paikallistasolta eduskuntaan on pesiytynyt moukkamaista käytöstä, josta osansa saavat erityisesti naiset.
Ihmisen ulkonäön, puhetavan tai mielipiteiden pilkkaaminen ei kuulu sivistyneeseen käytökseen. Kun Suomea alettiin nostamaan kehitysmaasta vaurauteen, välineiksi valittiin muutama perusasia: kansansivistys, paremmat kodit, ravitseva ruoka ja rokotukset. Missään vaiheessa ei ajateltu, että suomalaisten sisukas luonteenlaatu ja työhalut riittäisivät luomaan hyvinvointia. Lapsille opetettiin käytöstapoja – usein karusti vitsan voimalla tehostaen.
Nyt kaikkien moukkamaisuuksiin syyllistyvien pitäisi juoksuttaa ajatteluaan eteenpäin. Jos sivistyneestä käytöksestä luovutaan, hylätään itsenäisen Suomen keskeinen voimavara.
Haluan nähdä Pietikäisen haastattelun taitekohtana. Samalla tavalla, kun puolueissa aletaan herätä demokratian ja tasa-arvon puolustamiseen, ehkä niissä viimein havahdutaan myös politiikan pöytätapojen puolustamiseen. Iljettävyyksiä toista ihmistä kohtaan ei pidä sallia.
Karina Jutila