Kuntavaaleissa on 5700 ehdokasta vähemmän kuin viimeksi – mitä asiasta pitäisi ajatella?

Neljä vuotta sitten kuntavaaleissa oli 5 700 ehdokasta enemmän kuin nyt. Ehdokaskato on kohdellut puolueita eri tavoin: eniten ehdokkaita menettivät perussuomalaiset (-2248, eli -37,8 %), ja pienin pudotus on kokoomuksella (-310, eli -5,2 %).Näin kertoo Kuntaliiton analyysi.
Vaikka politiikan repivyydestä ja some-kiusaamisesta on puhuttu paljon, ikävät asiat eivät ole säikäyttäneet ainakaan naisia: heitä on ennätysmäärä ehdokkaana. Tämä tulee kaikella todennäköisyydellä kasvattamaan myös naisten osuutta valtuutetuista ja luottamustehtävien johtopaikoilla. Usein naisten määrän kasvu on tarkoittanut myös vallankäyttäjien nuorentumista – jännä nähdä, onko niin myös nyt.
Mitä ehdokasmäärän laskusta pitäisi ajatella? Optimisti ajattelee, että ehkä ehdokasjoukko on nyt entistä valikoituneempi ja valtuustoihin pääsee ns. hyviä tyyppejä. Vaalien jälkeen olisi kiinnostavaa seurata päätöksentekokulttuuria ja työn jälkeä niissä kunnissa, joissa ehdokkaita oli huolestuttavan vähän. Sen jälkeen voisi vähintäänkin spekuloida, onnistuttiinko lyhentyneille listoille saamaan lahjakkaita, ahkeria ja yhteistyökykyisiä ihmisiä, jotka hoitavat valtuutetun tehtävää kansanvallan arvoisesti. Laatu korvaisi ehdokasmäärän heikkouksia.
Joka tapauksessa niissä kunnissa, joissa ehdokasmäärä jäi huolestuttavan matalaksi, on syytä itsekritiikkiin. Demokratiasta huolta kantavien kannattaa kysyä, miksi verrokkikunnissa ehdokaslistat täyttyivät? Mitä niissä on tehty toisin? Onko huono ilmapiiri selitys sille, ettei ehdokkuus kiinnosta kuntalaisia? Ovatko puolueet laiminlyöneet sukupolvenvaihdoksen kuntatason toiminnassaan – onko avoimuudesta huolehdittu? Millaista on viestintä – kerrotaanko enemmän kotikunnan huolista kuin mahdollisuuksista? Millainen on yhteishenki kuntapäättäjien kesken ja millä tasolla on päättäjien vuoropuhelu eri ikäisten kuntalaisten kanssa? Miten päätöksenteon käytäntöjä voidaan muokata sopiviksi eri elämäntilanteissa oleville kuntalaisille, jotta luottamustehtävä mahtuisi kalenteriin?
Valta jaetaan huhtikuussa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Osassa kunnista kilpa on kova ja ehdokkaat venyvät mestarillisiin suorituksiin, osassa kuntia ei ole mitään jännitettävää. Minä jännitän sitä, puhutaanko demokratian tilannekuvasta ja kestokyvystä vaalien alla. Näissä maailmantuulissa kannattaisi puhua.