Usein toistettu viisaus on, että henkilökunta on yrityksen tai organisaation tärkein voimavara. Mutta millaisena voimavarana taustaltaan ulkomaalainen työvoima näyttäytyy suomalaisissa eri alojen pk-yrityksissä?

Olemme PIKEUS-hankkeessa haastatelleet tänä vuonna neljänkymmenen suomalaisen yrityksen edustajia heidän kokemuksistaan. Haastateltavat olivat erikokoisista, eri alojen pk-yrityksistä eri puolilta Suomea.

Haastatteluissa kysyimme esimerkiksi sitä, miten yritykset alun perin päätyivät palkkaamaan ulkomaalaisia työntekijöitä, millaisia ratkaisuja niillä on ollut rekrytointiin, perehdyttämiseen ja johtamiseen, ja millaisia yritysten kokemukset työyhteisön kansainvälistymisestä ovat olleet. Kerromme näistä kaikista lisää PIKEUS-hankkeen julkistuksessa 26.11 klo 10.00–11.30 (ilmoittaudu täältä).

Tänään vietettävän Yrittäjän päivän kunniaksi haluamme kuitenkin jo nyt jakaa yrittäjien kokemuksia eri puolilta Suomea kansainvälisten rekrytointien hyödyistä etenkin toisten yrittäjien hyödyksi.

Meidät yllätti se, miten monenlaisia hyötyjä yrittäjät tunnistivat saaneensa ulkomaalaista työvoimaa rekrytoituaan. Pysähdyttävää oli sekin, kuinka perustavanlaatuisiin yritysten menestymisen ja olemassaolon kysymyksiin tutkimushaastattelut meidät veivät.

Yrityksiltä yrityksille -kampanja tekee näkyväksi pk-yritysten kansainvälisistä rekrytoinneista saamia hyötyjä. Videolla äänessä PIKEUS-hankkeen johtaja Mari K. Niemi. Video: Venni Arra

Asiakaspohja vahvistui, ulkomaille laajeneminen helpottui

Hakipa yritys uusia asiakasryhmiä tuotteilleen tai palveluilleen Suomesta tai pyrkipä se ulkomaiden markkinoille, yrittäjät tunnistivat kansainvälisen työvoiman valtikseen.

Erilaisten kulttuurien tuntemus, työntekijöiden verkostot ulkomailla ja yhteydet kansainvälisiin yhteisöihin Suomessa ovat yrityksille arvokasta pääomaa. Ulkomaalaiset työntekijät olivat esimerkiksi auttaneet yrityksiä miettimään, millaisin markkinointiviestein heidän tuntemiaan yhteisöjä kannattaa lähestyä, tai olisiko näillä erityisiä tarpeita tai toiveita palveluille tai tuotteille, joihin yritys voisi vastata.

Kyllähän siitä on meille hyötyä, kun meillä puhutaan natiivisti yhdeksää kieltä. Ja meillä on tämä monikulttuurinen tuntemus. 

Talous- ja palkkahallinnon alan yritys, Uusimaa

Yrittäjät kuvasivat saaneensa hyvin käytännöllistäkin apua: kielitaitoinen henkilökunta voi esimerkiksi nopeasti kääntää yrityksen kotisivuja palvelemaan asiakkaita näiden äidinkielellä. Työntekijöiden kielitaito auttoi myös asiakkaiden löytämisessä ulkomailta:

- - [jos] ajatellaan mahdollisen taloudellisen hyödyn kannalta, niin onhan se, että meidän on helpompi etsiä töitä useammasta eri maasta, kun me pystytään tarjoamaan suunnittelupalveluja sen maan kielellä.

Arkkitehtuuri- ja sisustussuunnittelualan yritys, Uusimaa

Jotkut yrityksistä olivat saaneet ulkomaalaisilta työntekijöiltään myös vetoapua kansainvälisten markkinoiden valloittamisessa. Kuten yksi haastateltavista totesi: millä muulla keinolla yritys saisi niin hyvää kulttuurintuntemusta eri puolilta maailmaa kuin ihmisiä taloon rekrytoimalla?

En usko, että me ois kansainvälisesti breikattu näin hyvin firmana ilman ulkomaalaista työvoimaa.  - - kun ollaan menty ulkomaille, niin on helpompi ollu kyssyy, että kun sie oot sieltä, niin mitä siellä arvostettaan. Tai luuletko, että tää toimis siellä, mistä oot kotosin.

IT-alan yritys, Pohjois-Karjala

Yrityksestä tuli innovatiivisempi, löytyi uusia tapoja tehdä asioita 

Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että moninaiset työyhteisöt ovat muita kekseliäämpiä. Työntekijöiden kansallisuudet ovat tässä palapelissä vain yksi tekijä. Moninaisuutta on sekin, kun työntekijöissä on eri-ikäisiä ihmisiä erilaisin osaamis- ja koulutustaustoin, vaikkapa sitten eri puolilta Suomea.

Haastatteluissamme yrittäjät kuvasivat sitä, miten ulkomaalainen työvoima oli tuonut toimintaan lisäarvoa auttamalla miettimään uusia toimintatapoja ja haastamaan käytäntöjä. Näin asiaa kuvasi nanoteknologia-alan yrityksen edustaja Uudeltamaalta:

Kun sul on siel eri kulttuureista tulevia ihmisiä, niin se pakottaa väkisinkin vähän pohtimaan niitä toimintatapoja ja sä opit ymmärtää, että tän asian voi ajatella näinkin ja niin ja tolla tavalla. Ehkä tulee semmosta vähän perspektiiviä enemmän siihen tekemiseen, sinne kulttuuriin, kun se on monimuotoisempaa.

Nanoteknologia-alan yritys, Uusimaa

Työyhteisön ilmapiiri parani ja yrittäjä sai tukea 

Niin meissä suomalaisissa kuin eri maista Suomeen muuttaneissa työntekijöissä on tietysti ihmisiä ja osaamista moneen lähtöön. Haastatteluissamme moni yrittäjä kuitenkin kuvasi sitä, miten yrityksen ilmapiiri oli muuttunut paremmaksi työyhteisön kansainvälistymisen myötä.

Esimerkiksi työhyvinvoinnin kannalta en ikinä menisi takaisin vanhaan. Vaikka olisi millainen keli ulkona, niin kuin täällä nyt yleensä ottaen on, niin täältä ei nauru lopu.

Talous- ja palkkahallinnon alan yritys, Uusimaa

Jos mietin tätä meidän suomalaisten kesätyöntekijöiden kannalta, niin hehän ovat olleet niiltä osin kuin ovat olleet näiden ukrainalaisten kanssa tässä tietyissä toimenkuvissa tekemisissä, niin hehän ovat hirveästi tykänneet tämmöisestä työyhteisöstä, missä on ollut näitä ukrainalaisiakin tässä. Että siellä on niin kuin kaveerattu kuitenkin vuosien varrella ihan mukavasti.”

Maatalousalan yritys, Uusimaa

Osaa työnantajista ulkomaalaisen työvoiman rekrytointi oli alun perin askarruttanut. Tulisiko rasismia, sopisivatko tulijat porukkaan? Rekrytoitujen hyvä asenne työntekoon ja avoimuus tutustua suomalaisiin kollegoihin oli kuitenkin auttanut työyhteisöjä nivoutumaan yhteen. Osa työnantajista kuvasi myös käyneensä selkeän keskustelun suomalaisten työntekijöiden kanssa pelisäännöistä.

Meillä ulkomaalaiset työntekijät ovat tietyissä asioissa paljon avoimempia, ja he osaavat myöskin ikään kuin palkita sua, työnantajaa sanomalla kauniita asioita. Sitten mun mielestä se, että ne tuo omasta kulttuurista sitä vähän erilaista asennetta, niin se on taas voimavara, että me ei upota yrityksenä siihen samanlaiseen massaan.

Kiinteistöpalvelualan yritys, Uusimaa

Yritys sai työvoimaa ja pystyi jatkamaan toimintaansa Suomessa 

Runsas haastattelujen sarja oli tutkimusryhmällemme hyvä muistutus siitä, miten monipuolinen suomalainen pk-yritysten kenttä on. Huomattavia eroja on niin yritysten koossa kuin toimintaympäristössäkin. Syrjäseuduilla esimerkiksi työvoiman saatavuuden ongelmat voivat näyttäytyä hyvin erilaisina kuin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa.

Alakohtaisiakin eroja on. Siinä missä vaikkapa IT-alalla ja arkkitehtitoimistoissa englanti on jo luontevasti työkieli, monen muun alan yrittäjä joutui miettimään käytäntöjään monikieliseen työyhteisöön siirryttäessä.

Huoli mahdollisista viranomaistoiminnan jarruista kansainvälisille rekrytoinneille tuli esiin osassa haastatteluita.

[J]os katsoo pikkasen laajemmin ja avarammin, niin maailmahan on täynnä työvoimaa ja sopivaa työvoimaa. Ne vaan pitää löytää. Meidän talouskasvu ei kaadu työvoiman puutteeseen, mutta pitää aktiivisesti löytää. Ja kyllä jos jostain ulkomailta tuo työntekijän, niin on se kumma, jos joku viranomainen kieltää sitä tulemasta.

Mainosalan yritys, Pirkanmaa

Tärkeä havainto yritysten välisistä eroista liittyy siihen, että siinä missä kansainvälinen rekrytointi oli joissakin yrityksissä luonteva keino saada paras mahdollinen osaaja taloon, toisille se saattoi näyttäytyä viimeisenä oljenkortena jatkaa yrityksen toimintaa Suomessa. Tämä tarkoitti samalla myös sitä, että yrityksessä olevat suomalaiset saivat pitää työpaikkansa.

Se, että me on päädytty rekrytoimaan kansainvälisesti, on luonut meille täysin ylitsepääsemättömän kilpailuedun, että meillä ylipäänsä on työntekijöitä. Jos me oltas yritetty pyörittää pelkästään suomalaisten voimin, niin se ois tarkoittanut, että meillä ei olis työntekijöitä.

Metsäalan yritys, Pohjois-Pohjanmaa

Kansainvälisen työvoiman tuloa Suomeen ei pidä ajatella nollasummapelinä, jossa ulkomaalaiset työntekijät vievät työpaikkoja suomalaisilta. Moni yritys ei pystyisi työvoimapulan vuoksi enää toimimaan tai kasvamaan Suomessa – saati laajentumaan ulkomaille – ilman kansainvälisiä vahvistuksia joukkueessaan.

Pk-yritykset ja ulkomaalainen työvoima Suomessa (PIKEUS) -hankkeen tavoitteena on tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä kansainvälisissä rekrytoinneissa – Suomesta ja ulkomailta. Lue lisää: www.e2.fi/pikeus

Ilmoittaudu PIKEUS-hankkeen julkistustilaisuuteen 26.11 klo 10.00-11.30 täältä.

Liity PIKEUS-hankkeen verkostoon täältä.