Pikavippifirma kutsuu suomalaisia ”Älä päästä Mattia kukkaroon” -mainoslauseella ja mäkilegendan kasvoilla. Kotisivuillaan firma tarjoaa lainaa, jonka vuosikorko voi nousta 167,9 prosenttiin.

Toinen alan yritys ymmärtää, jos ”joskus tarve pienelle lainalle yllättää: ehkä tarvitset viisikymppisen viikoksi tai kolmesataa loppukuuksi.” Hinnastosta löytyy lainan todellinen enimmäiskorko 216,2 prosenttia.

Suomen Pankin mukaan yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Ongelmien taustalla ovat usein kulutusluotot ja järjettömät korot.

Takuusäätiön mukaan kulutusluotot ajavat ihmisiä yhä hankalampaan tilanteeseen. Järjestö on neuvonut velallisia lähes 30 vuotta, ja kysyntää tuelle on nyt enemmän kuin koskaan.

Maksuhäiriöisten rinnalla on entistä suurempi joukko niitä, jotka yrittävät taiteilla vaikeuksien keskellä ja välttyä viimeiseen asti maksuhäiriömerkinnältä. Korttitalon voi lopulta kaataa sairaus, työttömyys, avioero tai korkotason nousu.

Ylivelkaantuminen on suomalaisten yhteinen ongelma – myös niiden, jotka pärjäävät hyvin. Suomen Pankki muistuttaa tiedotteessaan, että suurimpia finanssikriisejä on usein edeltänyt kotitalouksien velkaantumisen liiallinen kasvu. Velkaantuneisuus heikentää koko kansantalouden kykyä sopeutua ikäviin yllätyksiin.

Toivottavasti tilanteen vakavuus ymmärretään paitsi rahoitusalalla myös perheissä, työpaikoilla, kunnissa, kouluissa ja politiikassa. Ylivelkaantumisesta pitää puhua isosti ja samaan aikaan etsiä kestäviä ratkaisuja niille, jotka joutuvat hankkimaan elämän välttämättömyyksiä kalliilla rahalla.

Ääneen pitää puhua myös siitä, että Suomessa otetaan kulutusluottoja vauhdittamaan vapaa-aikaa. Pikavipillä maksettu ravintolailta tai nettipelaaminen on loistoajatus vain alan yritysten häpeilemättömille omistajille.

Ylivelkaantuminen ei ole ainoastaan pienituloisten ongelma. Velkaongelmissa rämpii myös hyvätuloisia, kun asunto- ja autolainojen päälle on otettu kulutusluottoja. Kortteja on hankittu tavaratalosta, rautakaupasta ja huonekaluliikkeestä muistamatta, etteivät niiden myöntäjät ole armosta markkinoilla. Vastuulliset rahoittajat kantavat huolta asiakkaan velkamäärästä ja maksukyvystä pitkällä tähtäyksellä, muut eivät.

Ylivelkaantuminen on yhteiskuntaluokkia ja sukupolvia yhdistävä ongelma. Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen torjuu Osuuspankkien verkkolehdessä käsityksen, että vain nuoret tuhlaavat ja velkaantuvat. Talousvaikeudet näkyvät kaikissa ikäluokissa ja ne voivat kärjistyä elämän taitekohdissa, kuten nuoren muuttaessa omilleen.

Eläkeikäisten velkaantuminen on entistä isompi ongelma. Markkanen huomauttaa, että erityisesti 55 vuotta täyttäneiden naisten osuus velkomustuomion saaneista on kasvanut viime vuosina. Tätä selittää naisten miehiä alhaisempi tulotaso, avioerojen yleistyminen ja ehkä myös se, että halutaan velkataakan uhallakin auttaa pulaan joutuneita jälkeläisiä. Vanhemmuus on jaettuja vaikeuksia.

Pikavippiongelmaan tarvitaan jykeviä, konkreettisia ratkaisuja. Lainsäädäntöä pitää tiukentaa edelleen. Tarvitaan myös valistusta ja mieluiten ylikireät rajat mainontaan, koska ala edustaa markkinatalouden mustaa puolta. Taitoa väistellä sääntelyä riittää.

Suomessa on tilaa julkisrahoitteiselle organisaatiolle, joka auttaa pienlainalla silloin, kun pankit tai läheiset eivät. Takuusäätiön toiminnan laajentaminen voisi olla hyvä vaihtoehto. Lisäksi tarvitaan rohkaisua kertoa ongelmista heti, kun vaikeudet kasautuvat, ei vasta sitten, kun vipatut sataset ovat muuttuneet tonneiksi.

Ympäristö- ja ilmastotietoisuus antaa entistä useammalle voimaa väistää muotivirtauksia ja paineita hankkia turhakkeita. Merkkilaukku on ehkä tyylikäs, mutta ostamatta jättäminen on tyylikkäintä.

Pikalainabisnes on arvo- ja moraalikysymys. Oireellista on, että somessa yrityksistä on alettu käyttää nimitystä sikavippifirma. Sana kuvaa asenteita ja toivottavasti myös kuluttajan halua tehdä pesäero vippeihin – tässä jos missä on boikotin ja julkisen kampanjoinnin paikka.

Suomessa riittää poliittista eripuraa, ja päättäjiä syytetään saamattomuudesta. Pikavippikulttuurin lopettaminen voisi olla kansalaisia ja poliitikkoja yli rajojen yhdistävä asia.

Talkoissa on jo mukana hyviä työnantajia. Kauppalehti kertoi syksyllä, että perheyhtiö Meconet on auttanut useita työntekijöitään pulasta, koska velkaongelmat ovat näkyneet työssä. Yrityksellä on ollut halu auttaa ihmistä.

Vaalien alla puolueet voisivat sitoutua siihen, että orjuuttavat korot jäävät historiaan. Nyt velkakurjuus heikentää Suomea ja saa ihmiset tuntemaan itseinhoa ja häpeää. Ongelman poistaminen olisi näyttö kansallisesta yksituumaisuudesta ja demokratian voimasta. Yhteinen ponnistus.