Olemme jo lähes tottuneet siihen, että nälkää näkevien määrä maailmassa on noin 800 miljoonaa. Uusi luku 690 miljoonaa YK:n tämän vuotisessa State of Food Security and Nutrition-raportissa hätkähdytti. Jotain on siis tehty oikein, mahtava saavutus! 

Vaan onko sittenkään? Valitettavasti kysymys on kuitenkin tilastoharhasta. Nälkäisten kokonaismäärää tarkasteltaessa kyse on perustason siirtymisestä alemmas eikä siitä, että määrä olisi todellisuudessa vähentynyt. Viime vuoden aikana kolmestatoista maasta on saatu päivitettyä dataa, jonka avulla on tarkennettu arviota nälkäisten määrästä.

Tämä on ollut erityisen runsas tiedon päivitysvuosi ja se on mahdollistanut aliravitsemuksen arvioiden päivittämisen alkaen vuodesta 2000. Erityisesti Kiinan tarkentuneet tiedot ruoan tarjonnasta, kulutuksesta ja väestömäärästä ovat tarkentaneet parametreja. Kiinan tarkentuneella datalla on erityisen suuri merkitys, sillä Kiina kattaa viidenneksen maailman väestöstä. 

Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että todellisuudessa nälkäisten määrä on ollut pienessä kasvussa vuodesta 2014. Syinä tähän ovat konfliktit, joita ilmaston aiheuttamat shokit usein voimistavat. Myös talouden taantumat ovat heikentäneet ruuan saatavuutta köyhille. Tokihan nälkäisten määrä on nimenomaan arvio, sillä mittaaminen ei ole yksioikoista. Se perustuu väestömäärän ja ruoan kulutuksen perusteella luotuihin parametreihin sekä määriteltyyn väestön tyyppiedustajaan, joiden avulla aliravitsemuksen vallitsevuus (Prevalence of Undernourishment, PoU) maittain mallinnetaan. Tänä vuonna Kiinan kansallisesta terveys- ja ravitsemustutkimuksesta sekä kotitalouksien taloustutkimuksesta saadun tiedon avulla maan PoU-arviota voitiin tarkentaa. 

YK:n arviot eivät myöskään ole vertailukelpoisia eri vuosien välillä, koska tiedot ja siten parametrit päivittyvät epätasaisesti. Kiinan päivitetty tieto tuo nyt kuitenkin tarvittua tarkkuutta globaalien nälkäarvioiden perustasoon ja siten edesauttaa kestävän kehityksen toisen tavoitteen, eli ”Ei nälkää”, todenmukaisempaa seurantaa. 

Nälkää voidaan arvioida myös kokemukseen perustuen

Määrällisen nälän arvioinnin lisäksi uutena tietolähteenä on otettu käyttöön Food Insecurity Experience Scale (FIES), eli ihmisten henkilökohtaiseen kokemukseen perustuva arviointi. Kysymyksissä selvitetään, onko viimeisen 12 kuukauden aikana ollut hetki kun vastaaja esimerkiksi oli huolissaan onko hänellä tarpeeksi ruokaa; hän jätti aterian väliin tai ruoka loppui kotitaloudesta täysin. 

On selvää, että tällaista kyselyä ei voida toteuttaa edes suurimmalle osalle ruokaturvattomista. FIES toimii kuitenkin määrällisen mittaamisen tervetulleena täydennyksenä, kun se otetaan mukaan esimerkiksi jonkin kansallisen kyselyn yhteyteen. 

Ruokajärjestelmä auttaa hahmottamaan kokonaisuutta 

Nälkäisten määrä ei lopulta ole oleellista – tavoitehan on poistaa se maailmasta. Niin kauan kuin on nälkäisiä, ei ongelmaa ole ratkaistu. Tarvitaan tutkimusta, ymmärrystä ja rahoitusta. 

Nälän poistaminen ei ole osoittautunut helpoksi. Asiassa on kiertyneenä niin monta säiettä, että ainoastaan järjestelmätason tarkastelu auttaa näkemään miten asiat vaikuttavat toisiinsa isossa kokonaisuudessa: Kuinka esimerkiksi EU:n vapaakauppasopimukset tai paikallisten investointitukien suuntaaminen vaikuttavat etiopialaisen pienviljelijän markkinamahdollisuuksiin? 

YK-tasolla ruuasta ja nälästä keskustellaan ensimmäistä kertaa ruokajärjestelmästä käsin, kun ensimmäinen Food Systems Summit kokoontuu vuonna 2021. Asiasta järjestetään kansallisia keskusteluja monessa maassa, myös Suomessa. Näistä saatte lukea ensi vuonna lisää!