Vuodeksi Balille surffaamaan. Tällaisia suunnitelmia on nykypäivän työntekijöillä.

Tarpeemme, toiveemme ja unelmamme elämässä heijastuvat odotuksiin ja vaatimuksiin työpaikkaamme kohtaan. Odotukset ovat muuttuneet paljon niistä ajoista, jolloin työtä tehtiin hengen pitimeksi. Enää ei ole tavoitteena saada ehtooksi pala leipää pöytään vaan vaikkapa uusi kännykkä, rakennekynnet tai elämysmatka. Kohonnut elintaso on tuonut luksustuotteet ja -elintavat osaksi arkipäivää.

Työstä maksettava rahallinen korvaus on perinteisesti työmarkkinoita ohjaava voima, mutta rinnalle on noussut myös muita vaikuttimia. Pelkkä palkka ei monestikaan enää riitä vaan työnantajalta toivotaan joustoa, hyviä työterveys- ja hyvinvointipalveluita tai vaihtelua työtehtäviin. ”Työntekijät kaipaavat vaihtelua ja vapautta, eivätkä he halua sitoutua pitkiin työuriin” kertoo Business Tampereen Päivi Nahkola keskustellessamme. Nahkolan mukaan taannoin haastatelluista 500 pk-yrityksestä useat näkevät työntekijöiden vapauden- ja vaihtelun kaipuun yrityksille haasteena.

Monet toimialat ja yritykset voivat kuitenkin hyötyä työelämän uusista odotuksista. Metsäsektorin alanvaihtajille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan juuri vaihtelun kaipuu on ohjannut heidät metsäalalle. Valtaosa vastaajista kertoo sen olevan merkittävin alanvaihtoon vaikuttanut tekijä. Naisten liikkuvuutta työmarkkinoilla ohjaa edelleen voimakkaammin palkka. Halu opiskella korkeampi koulutus on myös yksi syy lähteä työpaikasta. Muita merkittäviä tekijöitä ovat työn henkinen kuormittavuus, huonot työajat ja epävarma työllisyystilanne (Lahti 2024).

Metsäsektorilla on suhteellisen hyvät edellytykset vastata työntekijöiden monipuolistuneisiin tarpeisiin. Pitkät perinteet metsien hyödyntämisessä ovat luoneet alalle etujärjestöjä ja lainsäädäntöä, joiden avulla vauhditetaan alan kehitystä. Resursseja löytyy tutkimustyöhön, viestintään ja markkinointiin. Luonnossa liikkumisen terveysvaikutukset ja monipuolisten työtehtävien tuoma vaihtelu työpäiviin ovat varteen otettavia metsäalan kilpailuvaltteja. Ne tekevät työstä houkuttelevaa.

Metsäsektoriin verrattuna moni muu ala on huomattavasti heikommassa asemassa: taustatuki on vähäistä ja itse työstä ei helpolla löydy alalle houkuttelevia tekijöitä. Mitä likaisempaa ja fyysisesti raskaampaa työ on, sitä hankalampaa sille on tänä päivänä löytää tekijöitä. Miten houkuttelevana nähdään esimerkiksi raskaan kaluston automekaanikon työ? Ei pyöri pyörät ilman heitä, jotka ovat valmiita likaamaan kätensä. Entäpä laitossiivoojat, lastenhoitajat ja keittiötyöntekijät? Kyllä pulassa ollaan, jos pitää alkaa valitsemaan, kuka jätetään pois.

Työvoimasta käydään kovaa kilpailua eri alojen välillä. Osa yrityksistä tulee jatkossakin hyötymään alanvaihtajista, mutta suuressa kuvassa se ei ongelmaa ratkaise – siirtynyt työvoima on aina pois joltain toiselta sektorilta. Työvoiman liikkuvuus yritysten välillä on siitä huolimatta tärkeää niin työntekijän, työnantajan kuin talouskasvunkin kannalta. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan työvoimavaje vuoteen 2040 mennessä tulee olemaan 200 000 henkilöä (Pakarinen 2022). Tästä ei kotimaisin voimin selvitä, vaan tekijöitä tarvitaan edelleen lisää ulkomailta.

Olisi mielenkiintoista nähdä tulevaisuuteen – Mitkä alat tulevat pärjäämään kilpailussa? Voittavatko ne alat, jotka keksivät ratkaisuja kansainvälisen työvoiman houkuttelemiseksi kaikista nopeimmin? Poistuvatko jotkut ammatit kokonaan? Tulevatko matalapalkka-ammatit vielä nousemaan uuteen arvoonsa? Minkä tekijöiden perusteella työpaikkoja tullaan arvottamaan? Toivottavaa joka tapauksessa on, että jokaiseen työhön löytyy tekijöitä (ja motivaatiota) jatkossakin.

Lähteet:

Lahti, Jonna. (2024). Metsäalalla työskentelevien alanvaihtajien odotukset ja niiden toteutuminen. Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060219779

Pakarinen, Sami. (2022). Blogikirjoitus, Elinkeinoelämän keskusliitto. https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/suomeen-tarvitaan-ulkomailta-jopa-200-000-uutta-tyontekijaa/

E2 Tutkimus tekee opiskelijayhteistyötä Metsä ja me -tutkimushankkeessa. Lue yhteistytöstä täällä.
Jonnan opinnäytetyötä ja tutkimushanketta rahoittaa Metsämiesten säätiö.