Tutkimus kertoo: Ulkomaalaistaustaiset luottavat kantasuomalaisiin enemmän kuin lähtömaansa ihmisiin

Tutkimus kertoo: Ulkomaalaistaustaiset luottavat kantasuomalaisiin enemmän kuin lähtömaansa ihmisiin

Julkaistu 18.12.2019

Viittä kieliryhmää koskeva ainutlaatuinen tutkimus kertoo, että ulkomaalaistaustaiset luottavat kantasuomaalaisiin enemmän kuin omasta lähtömaasta tuleviin. Luottamus on vahvaa myös poliisiin, oikeuslaitokseen sekä koulu- ja terveydenhuoltojärjestelmään. Tyytyväisyys suomalaiseen politiikkaan vaihtelee kieliryhmittäin. Englanninkieliset kiittelevät eniten politiikan aikaansaannoksia, ja somalinkieliset suhtautuvat niihin kriittisimmin.

Tulokset käyvät ilmi Samaa vai eri maata? Tutkimus viiden kieliryhmän arvoista ja asenteista Suomessa -julkaisusta, jossa tarkastellaan venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaisten englanninkielisten arvoja, asenteita ja luottamusta sekä identiteettejä.

Raportin ovat kirjoittaneet tutkijat, VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta sekä Helsingin kaupungin erikoistutkija, VTT Pasi Saukkonen. Tutkimus pohjautuu yli 1500 vastaajan kyselyaineistoon. Kustakin kieliryhmästä on noin 300 vastaajaa.

Tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta ovat vastanneet Suomen Kulttuurirahasto, e2 Tutkimus, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä oikeusministeriö.

Kantasuomalaisiin luotetaan enemmän kuin omasta lähtömaasta tuleviin

Arabian-, venäjän-, viron- ja englanninkieliset luottavat kantasuomalaisiin enemmän kuin omasta tai suvun lähtömaasta kotoisin oleviin, Suomessa asuviin ihmisiin.

Somalinkieliset luottavat muista kieliryhmistä poiketen enemmän muihin somalinkielisiin kuin kantasuomalaisiin.

– Somalinkieliset muodostavat tiiviitä yhteisöjä pääkaupunkiseudulla. Tämä vahvistaa keskinäistä luottamusta, tutkija Ville Pitkänen analysoi.

Luottamus suomalaisiin instituutioihin on korkea

Ulkomaalaistaustaisten luottamus koulujärjestelmään, yliopistoihin ja terveydenhuoltojärjestelmään on vahvaa.

oikeusjärjestelmään. Myös somalinkielisten luottamus instituutioihin on korkeaa, mutta poliisiin he luottavat muita kieliryhmiä vähemmän.

Tasavallan presidenttiin luotetaan kaikissa kieliryhmissä enemmän kuin eduskuntaan tai hallitukseen. Poliitikkoihin ja puolueisiin luotetaan selvästi vähemmän.

Englanninkielisistä peräti kolme neljäsosaa ja somalinkielisistä kaksi kolmasosaa seuraa Suomen yhteiskunnallisia asioita aktiivisesti. Vironkieliset (36 %) ovat passiivisimpia.

Somalinkieliset ovat muita pettyneempiä politiikan aikaansaannoksiin. Heistä 71 prosenttia arvioi, että suomalaisessa politiikassa saadaan harvoin mitään hyvää aikaan. Englanninkielisistä vain 12 prosenttia on tätä mieltä.

– Vaikka somalinkieliset ovat pettyneimpiä politiikkaan, heidän äänestysprosenttinsa viime kuntavaaleissa oli vieraskielisistä ryhmistä korkein. Tyytymättömyys ei siis merkitse passiivisuutta, Ville Pitkänen tähdentää.

Suomen itsenäisyys on pyhä asia monelle ulkomaalaistaustaiselle

Yli puolet somalinkielisistä (56 %) kokee Suomen itsenäisyyden äärimmäisen tärkeäksi tai suorastaan pyhäksi asiaksi. Somalinkieliset painottavat muita enemmän suomalaisuutta identiteetissään, vironkielisillä tämä on harvinaisinta.

Kolme neljäsosaa ulkomaalaistaustaisista pitää Suomen urheilumenestystä hienona asiana, koska se yhdistää ihmisiä heidän taustastaan riippumatta. Urheilumenestyksen merkitystä korostetaan ulkomaalaistaustaisten joukossa enemmän kuin kantaväestössä.

– Kontaktit kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ovat monin paikoin vähäisiä, mutta urheilu ja urheiluseurat tuovat ihmisiä yhteen. Ulkomaalaistaustaiset urheilijat sinivalkoisissa väreissä tarjoavat myönteisiä esikuvia, tutkija Jussi Westinen arvioi.

Muuttoliikkeeseen suhtaudutaan myönteisesti, vironkieliset ovat poikkeus

Lähes kaikki englannin- ja somalinkieliset pitävät kansainvälistä muuttoliikettä hyvänä asiana. Venäjänkielisistä joka kolmas on päinvastaista mieltä ja vironkielisistä peräti kolme neljäsosaa.

Vironkielisistä kolmasosa näkee myös EU:n vapaassa liikkuvuudessa enemmän kielteisiä kuin myönteisiä puolia.

– Vironkielisetkin hyötyvät Euroopan sisäisestä muuttoliikkeestä, mutta kenties Suomessa työskentelevät eivät koe olevansa maahanmuuttajia. Lisäksi monilla pääkaupunkiseudun vironkielisillä on kansallismielinen arvomaailma, tutkija Pasi Saukkonen pohtii.

Menestyksen uskotaan olevan ihmisestä itsestään kiinni
Tutkittuja kieliryhmiä leimaa voimakas oman onnensa seppä -ajattelu. Venäjänkielisistä, vironkielisistä, arabiankielisistä ja somalinkielisistä noin yhdeksän kymmenestä ajattelee, että on ihmisestä itsestään kiinni, miten hän menestyy elämässään. Englanninkielisissä (74 %) ja kantasuomalaisissa (64 %) osuus on selvästi pienempi.

– Puhe omasta vastuusta ja pärjäämisestä korostui myös tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa, jossa haastateltiin maahanmuuttajia Göteborgin lähiöissä, tutkija Jussi Westinen kertoo.

Asiantuntijat

Ville Pitkänen
tutkija, dosentti, valtiotieteiden tohtori
040 7770869
Jussi Westinen
tutkija, valtiotieteiden tohtori
040-8335799