Tutkimus kertoo: Ulkomaalaistaustaiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa – suomalainen identiteetti melko harvalla
abstract_To_Be_Or_Not.pdf KOKKUVÕTE.pdf АБСТРАКТ.pdf sammanfattning.pdf مُل خص.pdf PRESS RELEASE To Be Or Not.pdf ollako_vai_ei.pdf QORAAL_KOOBAN.pdf PRESSMEDDELANDE Ollako vai ei.pdf

Tutkimus kertoo: Ulkomaalaistaustaiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa – suomalainen identiteetti melko harvalla

Julkaistu 30.9.2019

Suomen suurimmat ulkomaalaistaustaiset kieliryhmät kokevat pääsevänsä hyvin sisään suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomalainen identiteetti on sen sijaan harvalla. Somalinkielisissä on eniten sekä yhteiskuntaan kiinnittyviä että suomalaisuuden omakseen tuntevia.

Tulokset käyvät ilmi julkaisusta Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen, jossa tarkastellaan pääkaupunkiseudulla asuvien venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaisten englanninkielisten asenteita, identiteettejä ja kiinnittymistä Suomeen.

Tutkimushankkeen ensimmäisen raportin ovat kirjoittaneet tutkijat, VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta sekä Helsingin kaupungin erikoistutkija, VTT Pasi Saukkonen. Tutkimus pohjautuu yli 1 500 vastaajan kyselyaineistoon. Kustakin kieliryhmästä on noin 300 vastaajaa.

Tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta ovat vastanneet Suomen Kulttuurirahasto, e2 Tutkimus, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä oikeusministeriö.

Vironkielisillä vain vähän tarvetta kiinnittyä Suomeen

Yli kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudulla asuvista viron-, venäjän- englannin-, somalin- ja arabiankielisistä kokee olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa.

Suomalaiseksi itsensä kokee huomattavasti harvempi. Yleisintä suomalaiseksi samastuminen on somalinkielisillä (43 %) ja harvinaisinta vironkielisillä (10 %).

– Valtaosa vironkielisistä on tullut Suomeen työn perässä, ja suurin osa heistä suunnittelee jossain vaiheessa paluuta Viroon. He eivät välttämättä koe erityisen voimakasta tarvetta integroitua tänne, tutkija Pasi Saukkonen toteaa.

Samastuminen omaan lähtömaahan on tavallista kaikissa kieliryhmissä, mutta osalla on myös rinnakkaisia identiteettejä. Yleisintä tämä on somalinkielisten keskuudessa: lähes joka toinen (43 %) kokee olevansa sekä suomalainen että somalialainen.

Arabiankieliset kokevat asemansa

tasavertaiseksi kantaväestön kanssa

Kaksi kolmasosaa arabiankielisistä kokee olevansa tasavertaisessa asemassa kantaväestön kanssa. Muissa kieliryhmissä tasavertaisuutta koetaan vähemmän.

Lisäksi itsensä kokeminen suomalaiseksi on yllättävän yleistä Suomessa verrattain vähän aikaa asuneiden arabiankielisten keskuudessa. Heistä 37 prosenttia kokee itsensä täysin tai jokseenkin suomalaiseksi.

Enemmistö arabiankielisistä on tullut maahan turvapaikanhakijoina ja asunut maassa alle viisi vuotta. Heistä 90 prosenttia haluaa jäädä Suomeen lopuksi elämäänsä.

– Saattaa olla, että taustansa vuoksi he arvostavat keskimääräistä enemmän Suomen tarjoamia puitteita ja mahdollisuutta uuteen alkuun ja tämä näkyy tuloksissa. Odotukset ovat korkealla, Jussi Westinen arvioi.

Somalinkielisillä paras suomen kielen 
taito,
mutta ystäviä kantaväestössä vähän

Englanninkieliset ovat kiinnittyneet Suomeen tiiviimmin kuin muut kieliryhmät. Heistä käytännössä kaikilla on suomenkielisiä ystäviä ja tuttavia, vaikka 40 prosenttia heistä puhuu suomea vain aloittelijan tasoisesti tai ei lainkaan.

Kyselyaineiston mukaan somalinkielisillä on tutkituista ryhmistä paras suomen kielen taito, mutta 45 prosentilla heistä ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa ystävää. Arabiankielisissä vastaava osuus on 32 prosenttia.

– Kotoutumisen kannalta on ongelmallista, mikäli maahanmuuttajilla ei ole lainkaan kontakteja suomalaistaustaisiin ihmisiin, Ville Pitkänen arvioi.

Kielivähemmistöt kokevat mediajulkisuuden kielteiseksi

Moni kielivähemmistön kuuluva kokee, että media antaa liian kielteisen kuvan heidän edustamastaan kieliryhmästä. Somalinkielisistä tätä mieltä on 82, arabiankielisistä 72 ja venäjänkielisistä 56 prosenttia. Viron- ja englanninkielisille asia ei näyttäydy yhtä ongelmallisena.

Somalinkielisistä noin 90 prosenttia kokee, että heitä syrjitään työmarkkinoilla. Arabiankielisissä osuus on 57, venäjänkielisissä 51 ja englanninkielisissäkin 40 prosenttia. Vironkielisistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että heitä on jossain määrin syrjitty työmarkkinoilla.

– Kielteisistä kokemuksista huolimatta 90 prosenttia kieliryhmien edustajista viihtyy Suomessa hyvin, tutkijat kertovat.

Asiantuntijat

Ville Pitkänen
tutkija, dosentti, valtiotieteiden tohtori
040 7770869
Jussi Westinen
tutkija, valtiotieteiden tohtori
040-8335799