FAOn koostama ruuan maailmanlaajuinen hintaindeksi osoitti selvää laskua maaliskuussa 2020. Tähän syiksi arvioitiin heikkenevän taloustilanteen aiheuttamia kysynnän muutoksia ja öljyn hinnanlaskua. FAO korostaa, että koronan mahdolliset vaikutukset tuotantoon eivät vielä maaliskuuhun mennessä heijastuneet hintoihin.

Öljyn hinnanlasku on vähentänyt biopolttoaineiden kysyntää ja siksi laskenut esimerkiksi sokerin ja kasviöljyjen hintoja. Myös viljojen hinnat laskivat maaliskuussa hieman, koska hyvät satonäkymät maailmalla kompensoivat esimerkiksi Venäjän asettamien vientirajoitusten ja eräiden maiden viljanhamstrauksen vaikutukset. Riisimarkkinoilla hintoja nosti Vietnamin uhkaus viennin rajoittamisesta, joka ei ainakaan vielä ole toteutunut.

FAOn arvio tällä hetkellä on, että koronasta aiheutuvat logistiikkaongelmat heijastuvat ruokamarkkinoilla paikallisina häiriöinä, mutta niiden laajuus ja oletettu kesto eivät vaikuttaisi hintoihin maailmanlaajuisesti.

Yleisesti rauhallinen tilanne ei tarkoita, etteikö paikallisesti esiintyisi nyt ja jatkossa isojakin ruokaturvaongelmia. Maailman kauppajärjestö WTO:n, FAO:n ja Maailman terveysjärjestö WHO:n johtajat vetosivatkin yhteisesti maailman maihin, jotta maataloustuotteiden kansainväliselle kaupalle ei asetettaisi rajoituksia ja esteitä.

Sujuva kauppa on YK-johtajien mukaan ainoa turva myös köyhille maille. Kaupan rajoitukset yleensä nostavat hintoja sekä aiheuttavat epävarmuutta tuotteiden saatavuudesta. Korona on vasta leviämässä köyhimpiin maihin, ja tilanne voi niissä kriisiytyä ennennäkemättömän pahaksi.

Nopeasti kaupungistuneissa kehitysmaissa riippuvuus markkinoiden toiminnasta on paljon suurempaa kuin aiemmin pitkälti omavaraistalouteen perustuneissa yhteisöissä. Ruokapolitiikkaa tutkivan IFPRIn mukaan haavoittuvia koronan vaikutuksille ruuan näkökulmasta ovatkin erityisesti kehitysmaiden kaupungit ja niiden lähiympäristöt.

Mitä meillä Suomessa?

Tilanne kotimarkkinoilla on alkuhamstrausten jälkeen pysynyt rauhallisena. Ruokaa on ollut saatavana, ja suurimmat ongelmat ovatkin liittyneet eristykseen ja karanteeniin määrättyjen ihmisten ruokajakeluun. Tällä hetkellä kaupan ruokakasseja voi joutua odottamaan useita päiviä.

Onneksi naapuriapua ja muuta vapaaehtoistoimintaa on syntynyt turvaamaan riskiryhmissä olevien ihmisten ruuan saantia. Tavoittavatko julkiset ja vapaaehtoiset turvaverkot kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset on kuitenkin tärkeä kysymys.

Isoja kysymyksiä liittyy myös työvoiman saantiin kiireisen satokauden tarpeisiin. Tähänkin on syntynyt erilaisia keinoja kohtauttaa työ ja sen tekijät, ja lainsäädäntöäkin on rukattu. Huolia liittyy tilapäisratkaisujen toimivuuteen: työt olisi helpompi järjestää vakiintuneen kansainvälisen kausityövoiman kanssa. Edellä mainitussa YK-järjestöjen johtajien vetoomuksessa puhutaan myös maatalouden kausityövoiman liikkumisen tärkeydestä.

Kysynnän loputtua henkeään haukkovat meillä ruokapalvelut, ravintolat ja kahvilat, jotka myös päätettiin sulkea toukokuun loppuun saakka. Kymmenien tuhansien ihmisten toimeentulo on vaarassa, ja valtion tukitoimet eivät välttämättä pelasta kaikkia yrityksiä konkursseilta. Epidemian jälkeen ruokapalvelusektori voi näyttää hyvin erilaiselta kuin nyt.

Viruksen levitessä on todennäköistä, että myös ruokajärjestelmän toimijoita viljelijöistä kaupan kassoihin sairastuu. Tällöin nousee kysymys osaavien sijaisten saannista, mikä vaikuttaa ruokajärjestelmän toiminnan sujumiseen. Huolestuttavaa on myös, että kiivain työvaihe maatiloilla ajoittuu juuri tuleville kuukausille, jolloin myös koronan vaikutuksia ennakoidaan suurimmiksi.

Korkea ruuan omavaraisuus ja pitkälle viritetyt huoltovarmuusjärjestelyt ovat poikkeustilanteessa osoittautuneet Suomelle tärkeiksi. Monia elämän aloja ravistelevan kriisin keskellä luotettavasti, vaikkakin paineen alla toimiva ruokasektori luo vakautta. Lehmät lypsetään ja kaurat jauhetaan kuten ennenkin, maito ja kauramaito prosessoidaan, pakataan ja kuljetetaan, niitä saa kaupoista, ja kuluttaja voi niitä kotona kahviinsa lorauttaa.

Lukusuosituksena myös Luken Jyrki Niemen ansiokas analyysi koronan mahdollisista vaikutuksista ruokajärjestelmiin, samoin PTT:n Tapani Yrjölän pohdiskelu vehnän hintakehityksestä.

Kirjoittajat
Kaisa Karttunen
tutkija, maatalous- ja metsätieteiden tohtori
040-7018129