​Oikaisu: Yksi ilmastoasennekyselyn väittämistä oli tulkinnanvarainen – ilmastonmuutoksen pitäminen lyhyemmällä aikavälillä täysin ihmisestä johtuvana ei ole ihmisen roolin ylikorostamista

30.11.2020 (Muokattu 30.11.2020)

Vaasan yliopiston InnoLab ja e2 Tutkimus julkaisivat keskiviikkona 25.11.2020 Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys -hankkeen loppuraportin, joka pohjautuu kyselyaineistoihin. Kyselyn ilmastonmuutoksen syytä käsittelevä väittämä oli epätarkasti muotoiltu ja johti virheelliseen tulkintaan. Tästä johtuen olemme päätyneet korjaamaan tiedotetta ja poistamaan kyseisen kohdan raportista.

Tiedotteessa ja raportissa esitettiin faktana, että ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen toiminnasta ja osin luonnollisesta kehityskulusta. Vastausvaihtoehtoa ”ilmastonmuutos johtuu täysin ihmisen toiminnasta” pidettiin virheellisenä ja vastausvaihtoehdon valinneiden katsottiin ylikorostavan ihmisen merkitystä ilmastonmuutoksessa.

Pyysimme Suomen ilmastopaneelilta kannan tulkintaamme

Julkistuksen jälkeen yksi kyselytutkimuksemme väittämä ja sitä koskeva tulkintamme saivat osakseen kritiikkiä. Tämä väittämä kuuluu: ”Ilmastonmuutos johtuu...?”. Vastausvaihtoehdot olivat: ”täysin ihmisen toiminnasta”, ”pääosin ihmisen toiminnasta, osin luonnollisesta kehityskulusta”, ”osin ihmisen toiminnasta, pääosin luonnollisesta kehityskulusta,”, ”täysin luonnollisesta kehityskulusta” sekä ”ilmasto ei muutu lainkaan”.

Kriittinen palaute koski sitä, että pidimme vaihtoehtoa ”Pääosin ihmisen toiminnasta, osin luonnollisesta kehityskulusta” tieteellisen konsensuksen mukaisena. Kritiikkiä esittäneiden mukaan ilmastonmuutos voi johtua myös täysin ihmisen toiminnasta.

Pyysimme (26.11.2020) Suomen ilmastopaneelia ottamaan kantaa tulkintaamme. Paneelin yksimielinen lopputulema oli, että esitetyistä vaihtoehdoista ”pääosin ihmisen toiminnasta, osin luonnollisesta kehityskulusta” on oikein, kun asiaa tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Ilmastopaneeli yhtyi kuitenkin kritiikkiin siltä osin, ettei väittämästä käynyt ilmi, millä aikajänteellä asiasta kysyttiin. Paneelin mukaan lyhyemmällä aikavälillä eli tarkasteltaessa viimeistä 60–70 vuotta, on perusteltua sanoa, että ilmastonmuutos on täysin ihmisen toiminnasta johtuvaa.

Kysymyksenasettelun epätarkkuus johti virheelliseen tulkintaan

Ilmastonmuutoksen syytä käsittelevän kysymyksemme muotoilu oli epätarkka, sillä aikajänne oli tulkinnanvarainen. Tämän seurauksena kysymykseen oli mahdollista vastata oikein kahdella eri tavalla. Yllä esitetyistä tekijöistä johtuen olemme päättäneet poistaa kyseisen kohdan raportista ja tehdä korjauksen 25.11.2020 lähettämäämme tiedotteeseen poistamalla tiedotteesta seuraavan kohdan:

”Toisaalta vihreiden kannattajissa (35 %) on keskimääräistä enemmän niitä, jotka ajattelevat ilmastonmuutoksen johtuvan täysin ihmisen toiminnasta. Näin ajattelee myös kolmannes vasemmistoliiton kannattajista. Tieteellinen konsensus lähtee siitä, että kyse on pääosin ihmisen toiminnasta ja osin luonnollisesta kehityskulusta.

Perussuomalaisissa on puolestaan selkeästi eniten niitä, jotka ajattelevat ilmastonmuutoksen johtuvan pääosin tai täysin luonnollisesta kehityskulusta.

– On tavallista, että ihmiset valikoivat tietopaljoudesta asioita, jotka tukevat heidän omaa maailmankuvaansa. Vaikuttaa siltä, että vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat haluavat ylikorostaa ihmisten roolia ilmastonmuutoksessa ja perussuomalaisten kannattajat vähätellä sitä, tutkija Jussi Westinen pohtii.”

Kiitämme asian esiin nostaneita ja pahoittelemme asiaa. Alla korjattu tiedote.

Johtaja Mari K. Niemi
Vaasan yliopiston InnoLab
mari.k.niemi@uwasa.fi
+44 7737161944

Johtaja Karina Jutila
e2 Tutkimus
karina.jutila@e2.fi
+358 50 5515361


Korjattu tiedote:

Ilmastotutkimus osoittaa: Huoli ilmastonmuutoksesta yhdistää suomalaisia, tiedoissa on puutteita

Suomessa on tahtoa ilmastotoimiin ja huolet ovat yhteisiä niin kansalaisten, kuntapäättäjien kuin suuryritysten johtajien joukossa. Ilmastotoimiin kannustavat taloudelliset tekijät ja yleisinhimilliset syyt, kuten huoli lapsista, tulevista sukupolvista ja koko maapallon tulevaisuudesta. Viidesosalla suomalaisista on heikko tai välttävä tietotaso ilmastonmuutoksesta, viidesosalla kiitettävä.

Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen loppuraportista, jossa käsitellään muun muassa suomalaisten tiedontasoa, tiedonkapeikkoja sekä arvioita erilaisten ilmastotoimien vaikuttavuudesta. Lisäksi raportti kokoaa yhteen tänä vuonna julkistettujen kansalais-, kuntapäättäjä- ja suuryritysjohtajakyselyjen tuloksia.

Tutkimushankkeen kantavana teemana oli selvittää, mitkä ilmastonmuutoksen liittyvät tekijät yhdistävät suomalaisia ja löytyykö yhteistä ymmärrystä, jonka varaan päätöksiä voitaisiin rakentaa.

Ainutlaatuisen, sektorirajat ylittävän hankkeen konsortioon kuuluvat Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö. Hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet e2 Tutkimus ja Vaasan yliopiston InnoLab.

Suomalaisten tietotaso ilmastonmuutoksesta on keskimäärin hyvä

Kansalaisten tietotaso ilmastonmuutoksesta on keskimäärin hyvä, ja enemmistö arvioi omaa tietotasoaan realistisesti. Selvä enemmistö arvioi ilmastonmuutoksen johtuvan pääosin lisääntyneestä hiilidioksidista ilmakehässä ja osaa kytkeä lisääntyneen hiilidioksidin määrän fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Myös termin ”ilmasto” merkitys on useimpien tiedossa.

Vain noin puolet tietää, ettei ilmastonmuutoksen pääasiallinen syy ole sademetsien hakkuut ja että ilmastonmuutos ei johdu otsonikadosta. Kierrättäminen arvioidaan hyvin systemaattisesti kaikkein vaikuttavimmaksi tavaksi vähentää omia päästöjä, vaikka sen vaikutus on tosiasiallisesti varsin pieni. Suomalaisten perustiedoissa on siis puutteita.

– Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että ne, jotka tietävät paljon ilmastonmuutoksesta, kantavat siitä myös huolta ja ovat valmiimpia ilmastotekoihin. Ilmastotietoisuuden lisäämiseen liittyy siis potentiaalia, tutkija Ville Pitkänen toteaa.

Kuntapäättäjien tietotaso on hieman korkeampi kuin kansalaisten, mutta kokonaisuudessaan erot ovat vähäisiä.

Miehillä on naisia parempi tietotaso

Miehistä 57 ja naisista 42 prosentilla on tietotasoa mittaavien kysymysten perusteella hyvät tai kiitettävät tiedot ilmastoasioissa. Aiempien tutkimuksien mukaan vastaava ero sukupuolten välillä on myös tiedettä ja politiikkaa koskevassa tietotasossa.

Erot ikäryhmien välillä eivät ole suuria; alle 50-vuotiaiden tietotaso ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa on parempi kuin sitä vanhempien ikäryhmien. Alle 30-vuotiaiden tietotaso ei eroa muista alle 50-vuotiaista.

–­ Nuoret ovat tyypillisesti pärjänneet hyvin mitattaessa tieteellisen tiedon tasoa. Tämä tutkimus ei kuitenkaan anna pontta sille, että nuoret olisivat sen paremmin ilmastotietouden kuin asenteidensa osalta muita valveutuneempia, tutkija Annu Perälä kertoo.

Inhimillisyys ohjaa ilmastotyöhön

Suomalaisten tiedollisissa valmiuksissa on vielä parannettavaa, mutta kokonaisuudessaan tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että askeleita oikeaan suuntaan on jo otettu. Kansalaisten, kuntapäättäjien ja suuryritysten johtajien asenteiden vertailu osoittaa, että tahtoa ilmastotoimiin on kaikilla ryhmillä ja huolet ovat yhteiset.

Taloudelliset tekijät kannustavat suomalaisia ilmastotoimiin, mutta motivaatiota vahvistavat myös yleisinhimilliset tekijät, kuten omat lapset ja tulevat sukupolvet. Kuntapäättäjiä innostaa ilmastotoimiin kansalaisten hyvinvointi ja suuryritysten johtajia yhteiskuntavastuu.

– Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Käyttöä olisi konkreettiselle tiedolle tekojen kustannuksista, mittakaavasta ja vaikutuksista. Motivaatiota heikentää käsitys suomalaisten tekojen vähäisestä merkityksestä. Lisäksi erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat siihen, millaisia valmiuksia kansalaisilla on ilmastotekoihin, tutkija Tommi Lehtonen täsmentää.

--------------------------------------------------------------------------------------------

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen loppuraportti pohjautuu kansalaisten, suuryritysten johtajien ja kuntapäättäjien ilmastokäsityksiin ja -tietouteen. Kyselyt toteutettiin helmi–maaliskuussa 2020. Kansalaiskyselyyn vastasi 4 040 henkilöä (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä), kuntapäättäjäkyselyyn 413 henkilöä ja suuryritysjohtajakyselyyn 197 henkilöä. Tutkimushanketta johtavat e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila ja Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja Mari K. Niemi ja. Tutkijaryhmään kuuluvat tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen sekä tutkimuskoordinaattori Aino Heikkilä e2 Tutkimuksesta sekä johtaja Tommi Lehtonen ja projektitutkija Annu Perälä Vaasan yliopiston InnoLabista. Tutkimustulokset julkistetaan keskiviikkona 25.11.2020 klo 9.30–11.00 järjestettävässä webinaarissa. Tulosraportti on ladattavissa e2.fi ja www.univaasa.fi/ilmassaristivetoa.

Kirjoittajat
Ville Pitkänen
tutkija, dosentti, valtiotieteiden tohtori
040 7770869