Identiteettejä  kahdella kielellä – Tutkimus ruotsin- ja suomenkielisistä

Identiteettejä kahdella kielellä – Tutkimus ruotsin- ja suomenkielisistä

Julkaistu 11.10.2018

Ruotsinkieliset eivät ole identiteeteiltään yhtenäisiä. Erityisesti asuinpaikka vaikuttaa maamme ruotsinkielisten identiteetteihin. Pääkaupunkiseudulla identiteeteissä korostuvat sukupuoli, yhteiskuntaluokka ja poliittinen kanta. Pohjanmaalla puolestaan painottuvat asuinpaikka ja suku.

Suomen- ja ruotsinkielisiä vertailtaessa havaittiin, että he ovat identiteeteiltään, arvoiltaan ja asenteiltaan yllättävän samanlaisia. Kieliryhmissä on lähes saman verran arvoliberaaleja ja arvokonservatiiveja ja yhteiskunnalliset asenteet ovat samankaltaisia. Tulokset käyvät ilmi Suomen Kulttuurirahaston ja e2:n tuoreesta julkaisusta Identiteettejä kahdella kielellä – tutkimus ruotsin- ja suomenkielisistä. Sen ovat tehneet e2:n tutkijat, valtiotieteiden tohtorit Ville Pitkänen ja Jussi Westinen. Tutkimus pohjautuu ainutlaatuiseen, yli 6 000 vastaajan kyselyaineistoon.

Pääkaupunkiseudun ja Pohjanmaan ruotsinkieliset eroavat eniten toisistaan

Pohjanmaan ruotsinkieliset korostavat identiteeteissään sukua, kotiseutua, maakuntaa ja uskonnollisuutta keskimääräistä useammin. Pääkaupunkiseudulla painottuvat puolestaan sukupuoli, yhteiskuntaluokka, poliittinen kanta ja eurooppalaisuus.

Eroja on myös arvopohjassa: arvoliberaaleina itseään pitäviä on eniten pääkaupunkiseudulla (58 %) ja Varsinais-Suomessa (52 %). Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla heitä on selvästi vähemmän (34 %). Alueelliset erot ovat samankaltaisia ruotsin- ja suomenkielisten keskuudessa.

– Juurevuus, perinteikkyys ja vahva ylpeys kotiseudusta ovat leimallisia myös suomenkielisille pohjalaisille. Mielenkiintoista on, ettei tämä kuitenkaan sulje pois identifioitumista maailmankansalaisuuteen, joka on yhtä tärkeää Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun ruotsinkielisille, tutkija Jussi Westinen avaa.

Alueelliset identiteetit erityisen tärkeitä ruotsinkielisille

Paikkaan kiinnittyvät identiteetit ovat tärkeitä suomalaisten enemmistölle – myös ruotsinkielisille. Tärkeitä kiinnittymisen kohteita ovat erityisesti lapsuuden kasvuympäristö (kaupunginosa, lähiö, taajama, kylä), lapsuuden maakunta ja nykyinen asuinmaakunta.

– Havaitsimme, että paikkaan kiinnittyvät identiteetit ovat sitä tärkeämpiä, mitä ruotsinkielisemmässä kunnassa ihminen asuu. Osittain tuloksia voi selittää vähäinen muuttoliike ja osin se, että ruotsinkieliset muodostavat tiiviitä paikallisyhteisöjä, Jussi Westinen toteaa.

Ruotsinkielisissä vain hieman enemmän arvoliberaaleja kuin suomenkielisissä

Kokonaisuudessaan suomen- ja ruotsinkieliset ovat yhteiskunnallisilta asenteiltaan, arvoiltaan ja identiteeteiltään hämmästyttävän samanlaisia. Suhtautuminen esimerkiksi eri kansalaisryhmien yhteiskunnalliseen asemaan, työelämäkysymyksiin, mediaan ja kulttuuriin on samankaltaista. Kieliryhmät eivät asetu vastakkaisiin leireihin yhdessäkään yli kolmestakymmenestä asiakysymyksestä.

Myös arvoliberaali–arvokonservatiivi-ulottuvuudella erot ovat yllättävän pieniä. Arvoliberaaleiksi itsensä mieltäviä on ruotsinkielisissä 44 prosenttia ja suomenkielisissä 39 prosenttia. Arvokonservatiiveja on suomenkielisissä (33  %) vain hieman enemmän kuin ruotsinkielisissä (26  %).

Ruotsinkieliset korostavat hieman suomenkielisiä useammin poliittista kantaansa osana identiteettiä. Poliittisen kannan korostaminen ei kuitenkaan ole yhteydessä RKP:n äänestämiseen, vaan se korostuu erityisesti vasemmistopuolueita äänestävien ruotsinkielisten keskuudessa.

– Sama havainto pätee myös koko väestön tasolla. Erityisen usein politiikka on osa identiteettiä vasemmistoliiton kannattajilla, Ville Pitkänen kertoo.

Suomenruotsalaisten asemasta huolestuneilla voimakas vähemmistöidentiteetti

Yli 60 prosenttia ruotsinkielisistä pitää vähemmistöön kuulumista identtiteettinsä kannalta tärkeänä. Se muodostaa selvimmän eron kieliryhmien välille. Toinen merkittävä ero liittyy siihen, että vain kolme prosenttia suomenkielisistä, mutta jopa 30 prosenttia ruotsinkielisistä ajattelee, että suomenruotsalaiset ovat heikossa asemassa.

Huoli kielivähemmistöstä on yhteydessä vähemmistöidentiteettiin. Vajaa puolet (45 %) niistä, joille vähemmistöidentiteetti on erittäin tärkeä, kokee suomenruotsalaisten olevan heikossa asemassa. Näin ajattelee vain viidennes (19 %) niistä, joille vähemmistöidentiteetti ei ole lainkaan tärkeä.

– Tutkimus ei valitettavasti kerro syy-yhteyden suuntaa. Kiinnittävätkö voimakkaasti kielivähemmistöön samastuvat ruotsinkieliset muita enemmän huomiota kieliryhmän asemaan vai onko asia päinvastoin eli vahvistavatko huolet vähemmistöidentiteettiä. Vaikutusta voi olla molempiin suuntiin, Ville Pitkänen pohdiskelee.

Asiantuntijat

Ville Pitkänen
tutkija, dosentti, valtiotieteiden tohtori
040 7770869
Jussi Westinen
tutkija, valtiotieteiden tohtori
040-8335799