Provokaatioita ja vastakkainasetteluja – kuka innostuu, kuka vetäytyy?

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja – kuka innostuu, kuka vetäytyy?

Julkaistu 11.4.2016

e2 selvitti suomalaisten näkemyksiä keskusteluilmapiiristä ja sen vaikutuksista osallistumiseen. Yli 90 prosenttia kokee, että tahallinen provosointi on lisääntynyt julkisessa keskustelussa. Vahvimmin näin kokevat kaikkein vasemmistolaisimmat ja arvoliberaaleimmat. Puolet suomalaisista on niin kyllästynyt vastakkainasetteluihin, että harkitsee vetäytymistä yhteiskunnallisesta keskustelusta. Poliittiseen keskustaan sijoittuvat ovat herkempiä vetäytymään kuin vasemmisto–oikeisto-ulottuvuuden laidat. Erittäin arvokonservatiivit ovat muita vähemmän kyllästyneitä nykyiseen ilmapiiriin.

Vaikka puolet suomalaisista on kyllästynyt keskusteluilmapiiriin, selvä enemmistö (71%) suomalaisista on edelleen valmis keskustelemaan eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Toisaalta varmuutta ei ole siitä, ovatko ihmiset halukkaita myös kuuntelemaan ja arvostamaan toisten mielipiteitä.

Innokkuutta keskusteluun eri mieltä olevien kanssa on keskimääräistä enemmän vasemmisto–oikeisto- ja arvokonservatiivi–arvoliberaali-ulottuvuuksien laidoilla. Reunoilta löytyvät myös ne, jotka kokevat oman tietotasonsa politiikasta muita useammin korkeaksi ja ovat muita hanakampia oikomaan väärinkäsityksiä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Tutkimus antaa tukea havainnolle, että erityisen aktiivisia yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat poliittiset vastapoolit eli arvokonservatiivit ja arvoliberaalit sekä vasemmisto ja oikeisto.

Kuitenkin vain kuudesosa on erittäin arvoliberaaleiksi (12%) tai erittäin arvokonservatiiveiksi (5%) luokiteltavia ja vain kahdeksasosa erittäin vasemmistolaisiksi (5%) tai erittäin oikeistolaisiksi (7%) luokiteltavia. Suuri yleisö on ikään kuin katsomossa seuraamassa, mitä täysin vastakkaista mieltä olevien välillä tapahtuu. Tulokset antavat viitteitä siitä, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole odotettavissa nykyistä levollisempaa vaihetta.

Naiset aliarvioivat itseään

Suomalaisista 46 prosenttia kokee, että heillä on keskimääräistä paremmat tiedot ja edellytykset arvioida politiikkaa.

Miehistä näin ajattelee 59 prosenttia, naisista vain 34 prosenttia. Tulos on hätkähdyttävä, kun otetaan huomioon naisten korkea koulutustaso, ja se, että korkeakoulutus on vahvasti yhteydessä hyvään tietotasoon politiikasta.

Puoluetaustan mukaan kyvykkäimmiksi itsensä arvioivat eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajat (62%), kokoomuksen (61%), perussuomalaisten (56%) ja vasemmistoliiton (55%) kannattajat. Toisessa päässä ovat kristillisdemokraattien kannattajat (31%).

Raportin tulokset perustuvat 4705 henkilön antamiin vastauksiin. Kyselytutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 15.-21.3.2016.

Asiantuntijat
Ville Pitkänen
Tutkija (dosentti, valtiotieteiden tohtori)
+358 407770869
Jussi Westinen
tutkija (valtiotieteiden tohtori)
040-8335799