blogi

Miksi tutkimustieto ei tavoita päättäjiä?

”I trust on facts that support my policy”, totesi brittipoliitikko, konservatiivi David Campbell Bannerman viime keväänä A-studiossa pohtiessaan maansa EU-eron hyviä ja huonoja puolia. Hän kertoi nojaavansa tosiasioihin, jotka tukevat hänen politiikkaansa. Toteamus oli kulmakarvoja nostattava, mutta

Mitä harjoittelu e2:ssa antoi minulle?

Olin viime syksynä opiskeluissani siinä vaiheessa, että jäljellä olivat gradun loppuun kirjoittaminen ja vapaaehtoinen korkeakouluharjoittelu, joka oli mielestäni ensiarvoisen tärkeä. Omaksi harjoittelupaikakseni valikoitui e2. Harjoitteluni alkoi viime vuoden syyskuussa ja päättyi joulukuun alussa. Opiskelen politiikkatieteitä, joista ei

Pitääkö poliitikon osata kunnioittaa toisia ihmisiä ja käyttäytyä inhimillisesti?

Donald Trumpin virkaanastujaispäivä (20.1.2017) on monella tapaa virstanpylväs. Aikakauden vaihtuminen merkitsee muutoksia politiikan sisältöihin, mutta sen äärellä on syytä pysähtyä pohtimaan myös perustavanlaatuisia asioita, kuten inhimillisyyttä ja sitä, miten ihmisiä tulisi kohdella. Trumpin valinta on ollut vaikea

Pilaako eliitti Suomen?

Millainen on suomalainen eliitti? Miten politiikan pitäisi uudistua, entä median, ay-liikkeen ja kirkon? Näihin kysymyksiin antaa vastauksia yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila Polemia-kirjassa ”Pilaako eliitti Suomen?” Karina Jutilan kirjoittama pamfletti löytyy Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilta. Linkki julkaisuun tässä: http://kaks.fi/wp-content/uploads/2017/01/Pilaako-eliitti-Suomen.pdf

Analysis of the US election results – implications for transatlantic relations

For many decades, transatlantic relations have been very predictable. European allies, individually or through multilateral forums as the EU and NATO, have been key partners of United States in both foreign policy and trade. Donald Trump’s presidency,

Yhteiset tavoitteet kateissa sekä hallitus- että oppositiopuolueiden kannattajilla

Selvästi useammat asiat erottavat kuin yhdistävät nykyisten hallituspuolueiden kannattajia, osoittaa e2:n tuore tutkimus Miksi hallitukset kompuroivat? Tutkimus puolueiden kannattajien näkemyseroista. Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajia yhdistää oikeistokonservatiivisuus, mutta ne ovat erimielisiä esimerkiksi EU-politiikasta, Venäjä-suhteista, maahanmuutosta, aluepolitiikasta ja

Kansa haluaa kurin ja järjestyksen palauttamista

• Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaan kurin ja järjestyksen • Osuus on säilynyt vakaana koko 2000-luvun • Toive vahvasta johtajasta on yhteydessä arvokonservatismiin, turhautumiseen poliitikkoja kohtaan ja

Kampanjat ovat kansallisia, vaalikikat tuontitavaraa

Taistelu äänestäjien sieluista on kovaa puuhaa. Rahaa ja aikaa palaa, kun ehdokkaat, puolueiden kampanjatiimit ja niiden tueksi palkatut viestinnän ammattilaiset keksivät keinoja äänestäjien ja median huomion saavuttamiseksi. Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä joka vaaleissa uusiksi, sillä iso

Nuorilla ei ole näkemystä Venäjä-suhteista

Toimittaja Saska Saarikoski lähestyi Venäjä-suhteita sukupolvikokemusten kautta kolumnissaan (HS 18.9.): ”Nuoremmat näkevät itänaapurin sellaisena kuin se nyt on: autoritaarinen valtio, joka syyttää ongelmistaan sisäisiä ja ulkoisia vihollisia ja on siksi vaarallinen. Heille ei ole suurta väliä sillä,

Suomalaiset haluavat helpottaa viljelijöiden ahdinkoa

Ruoan alkuperä ja ympäristöystävällisyys merkitsevät suomalaisille huomattavasti enemmän kuin hinta. Selvä enemmistö (64%) pitää ruoan laatua hintaa tärkeämpänä. Päinvastoin ajattelee kolmannes suomalaisista. Liki 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että viljelijöiden pitäisi saada nykyistä suurempi osuus ruoan