Yleistyksiä varottava: nuorilla vain vähän kaikille yhteisiä arvoja

Yle herätteli keskustelua nuorten arvoista. Jutussa Nuorten arvot ja asenteet jyrkkenevät (1.9.) viitataan tutkimuksiin, joiden mukaan uusliberalistisia ja nationalistia arvoja korostavat ryhmät erottuvat entistä selvemmin. Esimerkiksi hyvinvoinnin tasaamiseen parempiosaisilta huonompiosaisille suhtaudutaan vastahakoisesti.

Nuorison asenteista puhuttaessa olisi varottava liiallista yleistämistä. Tutkimukset osoittavat, että eri taustoista tulevilla nuorilla on vain vähän yhteisiä arvoja ja asenteita. Tätä olisi voinut korostaa myös Ylen uutisessa. Kyse on osin sosiaalisen todellisuuden eriytymisestä, joka alkaa jo varhain lapsuudessa. Vanhempien asenteet, kaveripiiri, elinympäristö ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat mielipiteisiin.

2000-luvun eduskuntavaalitutkimukset sekä e2 ajatuspajan keväinen tutkimus osoittavat, että koulutus selittää vahvasti arvoja ja asenteita. Ammatillisen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen saaneiden nuorten välillä on merkittäviä eroja.

Yliopistokoulutetut alle 30-vuotiaat korostavat Suomen globaalia vastuuta, ovat maahanmuuttomyönteisiä ja antavat tuen seksuaalisille vähemmistöille. Ammattikoulun käyneet nuoret kokevat, että maahanmuutto on uhka ja että syntyperäiset suomalaiset tulisi pistää etusijalle.

Toisaalta ammattikoulun käyneet arvioivat, että alueellisesta solidaarisuudesta tulisi pitää kiinni. He ovat yliopistokoulutettuja useammin sitä mieltä, että valtion tulee taata elämisen mahdollisuudet eri puolilla maata. Tulos linkittyy vahvasti asuinpaikkaan. Yliopistokoulutetut asuvat muita useammin Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Koulutusala selittää nuorten näkemyksiä ja eroja on myös yliopistokoulutettujen sisällä. Tampereen yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa tehty tutkimus (Avonius ym. 2016) osoittaa, että erityisesti kauppatieteiden ja lääketieteen opiskelijat eroavat sosiaalitieteilijöistä ja osasta humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä.

Kauppatieteiden ja lääketieteen opiskelijat ovat muita useammin sitä mieltä, että elämässä menestyminen on ihmisestä itsestään kiinni, tuloerot eivät ole Suomessa liian suuret ja talouden pelastamiseksi on tehtävä isoja leikkauksia. Humanistit sekä sosiaali- ja yhteiskuntatieteilijät puolestaan suhtautuivat muita suopeammin ajatukseen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittamisesta omaan naapurustoon, ja he torjuvat kehitysavun leikkaamisen.

Keskeinen kysymys on, syntyykö uuden sukupolven sisällä keskinäistä solidaarisuutta ja missiota, jonka eteen ponnistellaan koulutuksesta ja muusta taustasta riippumatta vai eriytyvätkö todellisuudet kauemmas toisistaan.

 

Jussi Westinen

Jussi Westinen
Tutkija, VTT
e2

Jussi Westinen on kirjoittanut Eduskuntavaalitutkimus 2015 -julkaisun luvun ”Äänestäjät arvo- ja asenneulottuvuuksilla” yhdessä Elina Kestilä-Kekkosen ja Aino Tiihosen kanssa ja tehnyt yhdessä Tampereen yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa artikkelin ”Koulutusalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden poliittiseen orientaatioon” (Politiikka 1/2016).