Suomalaisilta kasvavaa kannatusta kehitysyhteistyölle

Helsingin Sanomat uutisoi tänään ulkoministeriön uunituoreesta tutkimuksesta, jossa tuhannelta suomalaiselta kysyttiin: Miten Suomen tulisi toimia kehitysmäärärahojen suhteen nykyisessä taloustilanteessa?

Vastaajista 23 prosenttia sanoi, että rahoja pitäisi lisätä, 62 prosenttia kannatti niiden pitämistä ennallaan ja vain 13 prosenttia kannatti niiden leikkaamista. Kolme vuotta sitten tilanne oli lähes päinvastainen: vain 16 prosenttia kannatti määrärahojen lisäämistä ja joka viides halusi vähentää niitä.

Tutkimuksen mukaan reilu kolmannes kansalaisista pitää nyt kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä. Vastaava luku viime vuonna oli 28 prosenttia.

Myönteinen suhtautuminen on siis lisääntynyt. Vuoden 2007 tasolla asenteet eivät kuitenkaan vielä ole. Silloin 43 prosenttia suomalaisista piti kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä.

Ulkoministeriön tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy.

Tietoa myönteisistä tuloksista puuttuu

Ulkoministeriön tutkimus osoittaa, että suomalaiset tietävät varsin huonosti kehittyvien maiden tilanteesta. Yleinen kehitys arvioidaan todellisuutta huonommaksi.

Kysyttäessä suomalaisten arviota siitä, kuinka paljon kehitysyhteistyöhön menee rahaa, vain joka kymmenes osuu oikeaan suuruusluokkaan, reiluun miljardiin euroon. Kansalaiset ovat siis huonosti kartalla isoista summista.

Muissakin tiedontasoa mittaavissa kysymyksissä nousee esiin puutteita: esimerkiksi 68 prosenttia kansalaisista arvioi maailmassa olevan nyt enemmän äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä kuin vuonna 1990. Todellisuudessa tuona aikana äärimmäinen köyhyys on vähentynyt.

Vuonna 2010 yli 90 prosenttia kaikista kehitysmaiden lapsista aloitti peruskoulun, ja toisin kuin suomalaiset luulevat, myös tytöt pääsevät kouluun. Sataa poikaa kohden 97 tyttöä aloitti koulu-uransa vuonna 2010. Ongelmana tyttöjen kohdalla on kuitenkin koulunkäynnin keskeytyminen. Esimerkiksi lapsiavioliitot ovat monissa maissa edelleen yleisiä.

Tiedon lisääminen kehitysyhteistyön keinoista ja tuloksista on tärkeää. Siten voidaan kannustaa ponnisteluun paremman elämän puolesta ja vähennetään toivottomuuden ilmapiiriä. Ajatuspaja e2 viestintähanke naisten ja tyttöjen oikeuksista palvelee tätä tehtävää.

Karina Jutila