Suomalaiset haluavat löyhemmän EU:n

Kaksi kolmesta suomalaisesta (63%) on sitä mieltä, että Euroopan unioni sitoo Suomea velvoitteisiin, jotka eivät ole maallemme hyväksi. Vain seitsemän prosenttia on väittämästä täysin eri mieltä. e2 selvitti suomalaisten näkemyksiä politiikan asiakysymyksistä Taloustutkimuksen Internet-paneelissa maaliskuussa (4 705 vastaajaa).

Jakolinjat ovat osin samoja kuin Iso-Britannian EU-kansanäänestyksessä. Erityisesti työntekijät, maanviljelijät, matalasti koulutetut, ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvat, konservatiivit ja maahanmuuttovastaiset katsovat EU:n sitovan Suomea velvoitteisiin, jotka eivät ole Suomelle hyväksi. Toisaalta ikäryhmien väliset erot ovat pieniä, ja miehet suhtautuvat EU:sta tuleviin velvoitteisiin naisia penseämmin.

Tulos kertoo ennen kaikkea siitä, että selkeä enemmistö suomalaisista pitää kansallisia etuja tärkeinä ja kokee, että Suomi joutuu muusta Euroopasta katsottuna syrjäisenä maana toteuttamaan politiikkaa, joka ei hyödytä sitä ja joka ei ota huomioon Suomen erikoisolosuhteita. Suomalaismepitkin ovat usein päivitelleet, miten huonosti EU:ssa tunnetaan Suomen perusasiat, kuten ilmasto ja ympäristö.

Eduskuntavaalitutkimusten mukaan vain noin 20 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen eroavan EU:sta. Noin 30 prosenttia pitää Suomen EU-jäsenyyttä enemmän kielteisenä kuin myönteisenä.

Suomalaiset haluavat siis pysyä EU:ssa ja tiedostavat sen hyvät puolet, mutta heikkoutena pidetään sitä, että päätöksiin ei pystytä vaikuttamaan riittävästi. Hyvä esimerkki on suhteet Venäjään. e2:n tutkimusaineisto osoittaa, että EU-velvoitteisiin kriittisesti suhtautuvat arvioivat, että Suomen oman edun mukaista olisi hoitaa suhteita Venäjään nykyistä enemmän suoraan kahdenvälisesti.

Suhtautuminen EU:hun niin Suomessa kuin muissakin jäsenmaissa osoittaa, että eliitin ja ”tavallisen kansalaisten” välillä on kuilu. Se voi pahentua, jos EU lisää määräysvaltaansa. EU:n johtavien poliitikoiden ja päätöksentekokoneiston olisi valittava tie, joka lisää EU:n hyväksyttävyyttä.

 

Jussi Westinen

Jussi Westinen
Tutkija, VTT
e2

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 1.7.2016