Ruokahävikki on ympäristöongelma

Kirjoitus on julkaistu Kymen Sanomissa 19.5.2015

Syömäkelpoista ruokaa heitetään Suomessa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkeä kohti. Eniten ruokaa haaskataan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin kaupoissa. Kotitalouksien tuottama ruokajäte vastaa Suomessa 100 000 keskivertohenkilöauton hiilidioksidipäästöjä.

Suomessa kulutuksen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä neljännes on peräisin ruoan tuotannosta. Myös ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat runsaasti päästöjä, joita voidaan vähentää siirtymällä kestävämpiin toimintatapoihin. Esimerkiksi ravinteiden kierrätystä ja lähiruuan käyttöä tulisi lisätä.

Ruokahävikki lisää ruoantuotannon ympäristökuormitusta, kuluttaa luonnonvaroja ja nostaa ruuan hintaa. Nämä tekijät heikentävät maailman ruokaturvaa. Hävikin vähentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat monissa tuoteryhmissä huomattavasti suuremmat kuin esimerkiksi pakkaus- ja jätehuollon kustannukset. Kuluttajat kokevat kuitenkin yhä esimerkiksi pakkaukset ruokahävikkiä suuremmaksi ympäristöongelmaksi.

Kuluttajakäyttäytymisellä on suuri merkitys ruuan kokonaishävikkiin. Suurella osalla kuluttajista on vähän tietoa ja ymmärrystä ruoantuotannosta, elintarvikkeiden alkuperästä ja ympäristövaikutuksista. Koska ruoan suhteellinen osuus kotitalouksien menoista on alentunut, on ruoan arvostus samalla laskenut. Ruokaa hankitaan enemmän kuin syödään.

Noin kolmannes maailman ruoantuotannosta menetetään ruokahävikin takia. Kehittyvissä maissa ruokahävikki johtuu pitkälti huonoista viljely- ja sadonkorjuumenetelmistä sekä puutteellisista säilöntätavoista. Kehittyvissä maissa teollisesti valmistetun ruoan hävikki on pienempää kuin korkean elintason maissa.

Ruokaturva on ihmisten perusoikeus. Ruokaturva toteutuu, kun kaikilla ihmisillä on mahdollisuus hankkia riittävästi turvallista ja ravinnepitoista ruokaa. Maailmassa on kuitenkin yli 800 miljoonaa nälkää näkevää ihmistä. Vielä huomattavasti enemmän on ihmisiä, jotka eivät syö, tai joiden ei ole edes mahdollista syödä turvallista, ravitsevaa ruokaa.

Vastuu ruokahävikin vähentämisestä pitää ulottua elintarvikeketjun kaikkiin vaiheisiin: tuotantoon, valmistukseen, säilytykseen, markkinointiin ja valvontaan. Jos ruokaketjun kaikki vaiheet saadaan toimimaan, voi laadukasta ruokaa riittää kaikille.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO on arvioinut, että hävikkiin menevällä ruokamäärällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Nälkä on voitettavissa, jos ruokaketju saadaan kuntoon ja valitsemme viisaammin.

Leena Koivisto
projektikoordinaattori
e2 Ajatuspaja