Ruoka ei riitä ilman kansainvälistä yhteistyötä

(Teksti julkaistu Kalevassa 17.5.2015)

Vuoteen 2050 mennessä maailman väestön on ennustettu kasvavan 9 miljardiin ja ruuan tuotantokapasiteetin laskevan neljänneksellä. Ilmastonmuutoksen seurauksena viljelykelpoinen maa-ala kutistuu ja altistuu haitallisille sääolosuhteille.

Globaali ruokaturva tarkoittaa, että jokaisella on joka päivä mahdollisuus riittävään, ravinteikkaaseen, terveelliseen ja turvalliseen ruokaan. Ruokaturva on tärkeää meidän kaikkien kannalta. Ruokakriisit aiheuttavat turvattomuutta, joka heijastuu ympäri maailman.

Ruokaturvattomuuteen liittyy puutteellinen ruokavalio, olemattomat mahdollisuudet hankkia tai viljellä ruokaa ja pahimmillaan nälänhätänä. Yli 800 miljoonaa ihmistä kärsii kroonisesta nälästä ja lähes kolmasosa maailman väestöstä kärsii ravintoaineiden puutostiloista ja niiden aiheuttamista sairauksista ja kehityshäiriöistä.

Samalla noin kolmannes kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta menee hukkaan. Suomessa heitetään pois vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Siitä runsas kolmannes on kotitalouksien osuus.

Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan ruuantuotannon ongelmia. Tällä hetkellä elintarviketeollisuus on yksi merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia, mutta kestävän maatalouden menetelmillä ympäristökuormitusta voidaan hillitä.

Ilman kansainvälistä yhteistyötä ja tietoisia poliittisia päätöksiä ruoka ei riitä kaikille. Ruokamarkkinat ovat yhä globaalimmat ja yhtäkkiset muutokset ruuantuotannossa voivat heilauttaa markkinahintoja toisella puolella maapalloa. Tämä koettiin maailmalla erityisen rajuna, kun hintaheilahtelut vuosina 2007–08 aiheuttivat niin sanotun ruokakriisin.

Puutteellisella ruualla on vaikutuksia kansanterveyteen ja kansalaisten panokseen yhteiskunnassa – myös kehittyneissä maissa. Toisaalta ruokaturvan toteutuminen näkyy positiivisina vaikutuksina kansalaisten ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa.

YK:n vuosituhattavoite äärimmäisen nälän puolittamisesta tulee jäämään kauas tavoitteestaan. Ruokaturva onkin mukana uudessa kansainvälisessä Post2015 -kehitysohjelmassa. Sen tavoitteet tulevat koskemaan entistä painokkaammin kaikkia, ei vain kehittyviä valtioita.

Vaikka jokainen valtio on ensisijaisessa vastuussa kansalaistensa ruokaturvasta, tarvitaan ruuan riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi myös kansainvälistä yhteistyötä. Ruokaturvaa edistävien toimien tulee sisältyä niin kansallisiin kuin kansainvälisiinkin strategioihin entistä painokkaammin.

Jotta ruoka riittää, on yhdistettävä kestävä ympäristöajattelu, tehokas työllistävä ruuantuotanto sekä yksilöitä ja yhteisöjä voimaannuttavat työmenetelmät. Johdonmukaiseen ratkaisuun tarvitaan politiikan eri osa-alueiden yhteistyötä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Ruoka on osa maatalous-, ympäristö, kauppa- ja kehityspolitiikkaa kaikkialla.

Helka Lamminkoski
Hankesuunnittelija
e2 Ajatuspaja