Punaisesta yliopistosta vihreäksi

Tuore tutkimus Tampereen yliopiston opiskelijoista osoittaa, etteivät yhteiskuntatieteilijät enää erotu perinteisellä vasemmistolaisella orientaatiolla.

Taistolaisuudella ja vasemmistolaisella ajatusmaailmalla ylipäätään oli tutkimustenkin mukaan vahva sija Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteissä 1960- ja 1970-luvuilla. Erityisesti journalistiikan ja politiikan tutkimuksen opiskelijat olivat erittäin vasemmistolaisia.

Nykyiset politiikan tutkimuksen ja journalistiikan opiskelijat ovat omaksuneet hyvin liberaalin ja kansainvälistä solidaarisuutta korostavan arvomaailman, mikä osuu hyvin yhteen Vihreiden ideologisen profiilin kanssa. Vihreillä onkin erityisen suuri kannatus juuri journalistiikan ja politiikan tutkimuksen opiskelijoiden keskuudessa.

Vasemmistoliiton kannatus on puolueista toiseksi korkein yhteiskuntatieteissä, mutta se ei dominoi taistolaisuuden tapaan. Vasemmistolaisella ajattelulla on erityinen linnake jäljellä enää sosiaalitieteissä (sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia jne.), jonka opiskelijoista noin puolet kannattaa kyselyn mukaan Vasemmistoliittoa. Sillä on kuitenkin alhainen kannatus lääke-, kauppa- ja hallintotieteissä. Vihreät on sen sijaan kampuksen yleispuolue, jonka kannatus ei ole matalaa oikeastaan minkään alan opiskelijoiden keskuudessa.

Vasemmistolaisuuden nousu yliopistoissa näkyi aikoinaan siten, että opiskelijat omaksuivat opiskelun aikana sosialistisen aatemaailman. Myös yhteiskunnallinen ilmapiiri edisti sen omaksumista, ja opiskeluajan tiivis kanssakäyminen lisäsi todennäköisyyttä ajatusten leviämiseen. Pertti Suhonen havaitsi 40 vuotta sitten tekemässään tutkimuksessaan, että yhteiskuntatieteiden opiskelijat siirtyivät kannattamaan sosialistisia puolueita opiskeluiden aikana.

Nykyisin vaikuttaa siltä, että kampus sosiaalistaa opiskelijat vihreään aatemaailmaan. Vähemmistöoikeudet ja ympäristönsuojelu ja muut postmaterialistiset teemat näkyvät ja vaikuttavat vahvasti. Tässä kontekstissa voidaan selittää sitä, miksi maaseudulta yliopistoon opiskelemaan tulleista vastaajista vain noin 14 prosenttia kannattaa keskustaa, mutta peräti yli 30 prosenttia vihreitä, jonka suosio maaseudulla asuvien keskuudessa on koko maassa hyvin vähäistä

Vihreiden kautta voidaan nähdä kanavoituvan osin samanlaisia yleisiä poliittisia tavoitteita kuin 1960- ja 1970-luvulla vasemmistoradikalismin kautta: kansainvälinen solidaarisuus, arvoliberalismi ja vähemmistöjen aseman korostaminen ovat yhdistäviä teemoja. Vihreillä ja Vasemmistoliitolla on näiden teemojen suhteen nykyisin hyvin samanlainen profiili, mutta Vihreät on onnistunut vetoamaan paremmin opiskelijoihin. Osasyy voi olla, että vasemmistolaisista talouspoliittista tendensseistään huolimatta Vihreiden talouspolitiikka ei muodostu kynnyskysymykseksi, kun taas Vasemmistoliiton talouspolitiikka on tuoreen tutkimuksen mukaan päinvastaista kuin mitä monien ”kovien tieteiden” (kauppa, hallinto- ja lääketieteet jne.) opiskelijat haluavat.

 

Jussi Westinen

Jussi Westinen
Tutkija, VTT
e2

Kirjoittaja on tehnyt yhdessä Tampereen yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa artikkelin ”Koulutusalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden poliittiseen orientaatioon” (Politiikka 1/2016)