Tänä vuonna on uutisoitu, että neljä viidestä suomalaisesta haluaa valtion turvaavan palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna. Lisäksi 90 prosenttia ajattelee, että julkisen vallan tulee osallistua Suomen eri osien tasapuoliseen kehittämiseen. Tulokset herättivät ihmetystä – ovatko suomalaiset todella näin vahvasti tasapainoisen aluekehityksen puolella vai voisiko kysymyksenasettelulla olla vaikutusta vastauksiin?

Tasa-arvo on olennainen osa suomalaista arvopohjaa. Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksessa 80 prosenttia suomalaisista halusi kaventaa tuloeroja, 75 prosenttia edistää alueellista tasa-arvoa ja 90 prosenttia edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lisäksi melko harva vastusti seksuaalivähemmistöjen aseman parantamista tai monikulttuurista ja suvaitsevaa Suomea.

Alueellista tasa-arvoa koskevat kyselytutkimustulokset keräävät usein paljon huomiota. Kiinnostus on ymmärrettävää. Asuinpaikkaan kiinnittyvä jakolinja, joka ilmenee aluepoliittisissa näkemyksissä, on suomalaisen politiikan erikoispiirre muihin maihin verrattuna.

Väitöskirjassani havaitsin, että alueellisen tasa-arvon kannattaminen linkittyy taloudellisen tasa-arvon kannattamiseen. Äänestäjäkunnassa elää yhä 2000-luvulla vahva eetos hyvinvointivaltiosta, jota on rakennettu sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa edistäen.

Aluekehityksestä on kysytty vuosien ja vuosikymmenten aikana monia kertoja erilaisilla kysymyksenasetteluilla ja tulokset ovat samansuuntaisia:

”Syrjäkyliä ei ole tulevaisuudessa järkevää pyrkiä pitämään asuttuina”. Eri mieltä 75 % (EVA 1990)

”Kannattamani puolueen tulee pitää huolta vähemmän kehittyneiden alueiden etujen turvaamisesta”. Samaa mieltä 84 % (Puolueiden ajankohtaistutkimus 1995)

”Taantuvien alueiden sijasta maassamme tulisi tukea työllisyyden ja kasvun vetureina toimivia kaupunkikeskuksia”. Eri mieltä 72 % (EVA 1998)

”Koko Suomi on pidettävä asutettuna, vaikka se merkitsisi yhteiskunnalle suuria taloudellisia uhrauksia”. Samaa mieltä 61 % (Eduskuntavaalitutkimus 2003)

”Miten tärkeää on alueellisten kehityserojen kaventaminen?” 70 % piti erittäin tai melko tärkeänä. (Eduskuntavaalitutkimus 2007)

Äänestäjäkunnassa on siis kysymystavasta ja vuodesta riippumatta suhteellisen vankka kannatus alueelliselle tasapainolle. Mikä tuloksia selittää? Tuloksia voitaisiin herkästi selittää suomalaisten maalaisuudella – olemme henkisesti yhä maalaiskansa. Tutkimus osoittaa kuitenkin toista. Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksessa peräti 46 prosenttia ilmoitti samastuvansa ensisijaisesti kaupunkilaisväestöön, 21 prosenttia maaseudun väestöön ja 28 prosenttia kumpaankin.

Kaupunkilaisväestöönkin samastuvista 70 prosenttia kannattaa alueellisten kehityserojen kaventamista. Samalla tavoin kovatuloiset johtajat kannattavat sosioekonomista tasa-arvoa, heteroseksuaalit seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja syntyperäiset suomalaiset tasa-arvoa ihmisen alkuperämaasta riippumatta. Kansalaiset ovat taipuvaisia ajatteluun ja empatiaan yli oman aseman ja ryhmän.

Merkittävä selitys alueellista tasa-arvoa koskeviin painotuksiin lienee se, että suurella osalla suomalaisista on siteitä eri puolille Suomea. Noin 80 prosentilla on juuret joko maaseudulla tai pikkukaupungissa, ja vastaava osuus käy lomallaan maaseudulla tai pikkukaupungeissa. Lähes kaikilla on läheisiä ystäviä tai sukulaisia kasvukeskusten ulkopuolella (Maaseutubarometri 2014).

Suomalaiset ymmärtävät elämää eri puolilla Suomea ja ovat taipuvaisia ajattelemaan, että julkisen vallan on syytä turvata elämisen edellytykset eri puolilla Suomea kaikenkokoisilla paikkakunnilla. Vastauksissa on todennäköisesti kyse periaatteesta – maan eri osien asumiskelpoisena pitämisellä on arvoa itsessään ja ihmisille eri puolilla maata halutaan hyvää. Alueellisesta tasapainosta huolehtimisessa on myös se puoli, että kaupungeissa asuvat näkevät arjessaan muuttoliikkeen kielteisiä puolia. Kallis asuminen ja liikenneruuhkat tuskastuttavat.

Vaikka kysymyksissä puhutaan usein koko maan asuttuna pitämisestä, vastaajat tuskin tarkoittavat, että jokaista niemennokkaa olisi asutettava – eihän niin ole koskaan ollutkaan - mutta ihmiset kannattavat todella laajasti mahdollisuutta asua ja tulla toimeen eri puolilla Suomea.

Kirjoittajat
Jussi Westinen
tutkija, valtiotieteiden tohtori
040-8335799