Uunituore tutkimuksemme kertoo ruotsinkielisten identiteeteistä, arvoista ja asenteista. Yksi päähavainnoistamme on, että eri puolella maata asuvien ruotsinkielisten identiteeteissä on merkittäviä eroja. Pohjalaiset erottuivat muista tavalla, josta tulee mieleen pohjalaisen musiikkitrion KAJ:n kappale Kom ti byin:

Maxmo, he e ett ställ me driv. Jär kan do å ska do spender ett liv. Vi har allting mellan himmel å jåod. En brandkår, en kyrko, en handilsbåod. Vissa stannar, men tem flesta kör föbi så svänginin in å sii na najs - Österbottens westcoast paradise.

Laulussa kerrotaan humoristisella otteella ja murteella vöyriläisten juurtumisesta kotiseutuun ja vitsaillaan lämpimästi maalaisuudesta, kotikutoisuudesta ja perinteikkyydestä.

Tutkimuksemme osoittaa, että Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ruotsinkielisistä yli 80 prosenttia pitää tärkeänä osana identiteettiään nykyistä kotikyläänsä tai kaupunginosaansa, asuinkuntaansa, kotimaakuntaansa ja suvun kotiseutua. Osuudet ovat korkeampia kuin Varsinais-Suomessa tai Uudellamaalla.

Uskonnollisuutta pitää tärkeänä 45 prosenttia pohjalaisista. Muualla osuus on 30 prosentin tuntumassa. Erityisesti ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoisosissa uskonnollisuus on vahvaa.

Ruotsinkielisen väestön kohdalla puhutaan usein pääkaupunkiseudun ja Pohjanmaan vastakkaisuudesta. Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset erottuvatkin sillä, että he painottavat keskimääräistä useammin sukupuolta, yhteiskuntaluokkaa, poliittista kantaansa ja eurooppalaisuutta osana identiteettiään. Varsinaissuomalaiset jäävät pääkaupunkiseudulla asuvien ja pohjalaisten väliin – heidän identiteeteissään ei ole lainkaan erikoispiirteitä.

Kappaleessaan ”Tango taas” KAJ kuvailee puolestaan kulttuurisia törmäyksiä, jotka syntyvät, kun suomenruotsalainen tempautuu Seinäjoen tangomarkkinoille. Kielirajat ovatkin hyvin tiukassa Pohjanmaalla, ja kieli erottaa enemmän kuin yhdistää.

Havaitsimme tutkimuksessa, että ruotsinkielisistä pohjalaisista selvä enemmistö kokee kielen ja kulttuurin erottavaksi tekijäksi, kun vastaajat saivat spontaanisti ilmaista, mikä suomalaisia erityisesti erottaa. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ruotsinkielisessä väestössä asiaa ei koettu yhtä voimakkaasti.

Naapurimaakunnassa Etelä-Pohjanmaalla keskimääräistä useampi ajattelee, että ruotsinkieliset ovat pienten piirien parempiosaista väkeä, joka viihtyy omissa oloissaan. Yhteistä ruotsinkielisille pohjalaisille ja suomenkielisille eteläpohjalaisille on kuitenkin ylpeys omasta kotiseudustaan, mikä näkyy vahvan kotiseututyön ja yritteliäisyyden lisäksi myös identiteeteissä.

Kirjoittajat
Jussi Westinen
tutkija, valtiotieteiden tohtori
040-8335799