e2 on tehnyt kattavan kuntatason tilastoanalyysin kuntavaalien äänestysaktiivisuudesta ja puoluekannatuksesta. Analyysi sisältää myös vertailua vuoden 2012 vaaleihin.

Äänestysprosentti nousi suurissa kaupungeissa ja kunnissa, joissa on korkea koulutusaste

Tilastoanalyysi osoittaa, että äänestysprosentti kasvoi vuoden 2017 kuntavaaleissa erityisesti isoissa kaupungeissa sekä kunnissa, joissa on korkea koulutusaste ja alhainen työttömyysaste. Kuntavaalit vahvistivat eduskuntavaaleista tuttua ilmiötä, jossa korkean ja matalan työttömyysasteen kuntien välillä on suuri ero äänestysprosentissa.

Pienissä kunnissa äänestetään edelleen aktiivisemmin kuin suurissa kaupungeissa, mutta nyt äänestysaktiivisuus laski keskimäärin kaikissa alle 50 000 asukkaan kunnissa ja kohosi keskimäärin yli 100 000 asukkaan kunnissa.

SDP voitti niissä kunnissa, joissa perussuomalaiset hävisivät ja hävisi niissä kunnissa, joissa vihreät ja vasemmistoliitto voittivat

Kuntatason puoluekannatuksesta tehty tarkastelu osoittaa, että SDP voitti monissa sellaisissa kunnissa, joissa perussuomalaiset hävisi. Kannatustaan SDP menetti monissa sellaisissa kunnissa, joissa vihreät ja vasemmistoliitto voittivat. SDP:n kannatusmuutoksilla on kuitenkin vahvempi tilastollinen yhteys vihreiden ja vasemmistoliiton kannatuksenmuutoksiin kuin perussuomalaisten kannatuksenmuutoksiin.

Myös kokoomuksen ja keskustan kannatusmuutokset ovat tilastollisesti yhteydessä toisiinsa kuntatasolla: kokoomus voitti monissa sellaisissa kunnissa, joissa keskusta hävisi ja keskusta voitti monissa sellaisissa kunnissa, joissa kokoomus hävisi. Kokoomuksen ja vihreiden kannatusmuutosten välillä ei sen sijaan ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kuntatasolla.

Perussuomalaisten tappiot eivät keskittyneet teollisuuspaikkakunnille tai korkean työttömyysasteen kuntiin

Perussuomalaiset menetti suhteellisen tasaisesti kannatustaan eri puolilla Suomea ja eri tyyppisissä kunnissa. Tyytymättömyys kanavoitui siis melko tasaisesti kuntatyypistä riippumatta. Perussuomalaisten kannatuksenlasku kuntatasolla ei ole tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä esimerkiksi kunnan työttömyysasteeseen tai teollisuustyövoiman osuuteen.

Kuntien koulutusasteella oli sen sijaan vaikutusta vihreiden, SDP:n ja kokoomuksen kannatusmuutoksiin. Vihreiden voitot keskittyivät korkeasti koulutetuille paikkakunnille, kun taas SDP ja kokoomus hävisivät keskimäärin hieman enemmän korkean koulutusasteen kuin matalan koulutusasteen kunnissa. Tulos heijastelee puolueiden menestystä muun muassa suurissa kaupungeissa.

Vihreät voitti kaikenkokoisissa kunnissa

Vaalien suurin voittaja oli vihreät, joka vahvisti kannatustaan eri puolilla Suomea. Suhteellisesti eniten se voitti Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Huomionarvoista on se, että vihreät lisäsi keskimääräistä kannatustaan kuntakoosta riippumatta. Puolue sai uuden valtuutetun peräti 36 kuntaan.

Perussuomalaiset puolestaan hävisivät yhtä tasaisesti eri puolilla Suomea. Puolue menetti ainoan/ainoat valtuustopaikkansa 29 kunnassa.
SDP menestyi keskisuurissa kaupungeissa, mutta suurissa kaupungeissa puolue menetti kannatustaan, minkä seurauksena sen kannatuksenmuutos jäi kokonaisuudessaan miinusmerkkiseksi.

Keskustan kannatusheilahdukset olivat maltillisempia kuin muiden suurten puolueiden. Se vahvisti kannatustaan Keski-Pohjanmaalla, mutta kärsi suhteessa suurimat tappionsa Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Lapissa.

Hallitusrintama hävisi enemmän kuin yleensä

Pääministeripuolue menetti noin prosenttiyksikön kannatustaan, mikä on hyvin linjassa aiempien kuntavaalien kanssa. Näin on tapahtunut poikkeuksetta 1980-luvulta lähtien. Koko hallitus hävisi sen sijaan enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin viimeisen 30 vuoden aikana. Vuonna 1992 hallitusrintaman tappio oli lähes yhtä suuri. Hallituksen pudotus selittyy ennen kaikkea perussuomalaisten vaalitappiolla.

Koko oppositio vahvisti trendin mukaisesti kannatustaan. Näin on käynyt poikkeuksetta 1990-luvun alusta lähtien. Kyseessä oli kuitenkin poikkeukselliset vaalit sikäli, että pääoppositiopuolue (SDP) menetti kannatustaan, vaikka kaikki muut oppositiopuolueet kasvattivat kannatustaan.

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta

Lisätietoja saa kirjoittajilta.

Kirjoittajat
Ville Pitkänen
Tutkija (dosentti, valtiotieteiden tohtori)
+358407770869
Jussi Westinen
tutkija (valtiotieteiden tohtori)
040-8335799