Pääministeripuolue on menettänyt kannatustaan kuntavaaleissa, osoittaa e2:n tilastoanalyysi 30 viime vuoden ajalta. 2000-luvulla kannatuksen lasku on ollut keskimäärin 1,7 prosenttiyksikköä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.

Pääoppositiopuolue on useimmiten kasvattanut hieman kannatustaan. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan vuoden 2008 kuntavaalit, joissa SDP kärsi oppositioasemastaan huolimatta vaalitappion.

Hallitus–oppositio-asetelma ei näy yhtä vahvasti kuntavaalituloksessa kuin eduskuntavaalituloksessa. 30 viime vuoden aikana hallitusrintama on menettänyt kannatustaan huomattavasti vain vuosien 1992 ja 2012 kuntavaaleissa.

”Hallitustaival ei ole merkinnyt kannatuksen laskua kaikille hallituspuolueille. Esimerkiksi kokoomus nousi suurimmaksi kuntapuolueeksi 2008 vaaleissa, vaikka puolue istuikin hallituksessa”, tutkija Jussi Westinen kertoo.

Pienissä kunnissa aktiivisimmat äänestäjät

Toisin kuin eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa aktiivisimmat äänestäjät löytyvät pienistä kunnista. Koko maassa kuntavaalien alhaista äänestysprosenttia selittää osin se, että kaupungeissa ei äänestetä yhtä aktiivisesti kuin eduskuntavaaleissa

”Tutkimukset osoittavat, että kuntapolitiikka jää kansalaisille vieraaksi erityisesti suurissa kaupungeissa. Pienemmissä kunnissa päätöksenteko ja päätöksentekijät tulevat lähemmäksi kansalaista. Tämä näkyy myös äänestysprosenteissa”, tutkija Ville Pitkänen toteaa.

Eroja on myös vaalipiiritasolla. Eduskuntavaaleissa Helsingin ja Uudenmaan äänestysaktiivisuus kohoaa säännöllisesti yli 70 prosenttiin. Kuntavaaleissa kiinnostus on huomattavasti alhaisempaa. Satakunta, Lappi ja Etelä-Savo kuuluvat äänestysaktiivisuudessaan kuntavaalien kärkipäähän toisin kuin eduskuntavaaleissa.

Kärkiehdokkaiden ääniosuudet
eivät ole kasvaneet suurissa kaupungeissa

Kärkiehdokkaiden kilvoittelu on herättänyt viime vuosina paljon huomiota suurissa kaupungeissa.

e2:n tarkastelu kuitenkin osoittaa, että äänet eivät ole keskittyneet yhä enemmän kärkiehdokkaille. Viiden eniten ääniä saaneen ehdokkaan osuus kokonaisäänipotista ei ole olennaisesti noussut Suomen suurissa kaupungeissa 2000-luvun aikana.

Helsingissä, Turussa ja Vantaalla kärkiehdokkaiden ääniosuus on säilynyt ennallaan tai jopa hieman laskenut. Tampereella kehitys on ollut aaltoliikettä. Ainostaan Espoossa kärkiehdokkaiden äänimäärät ovat olleet kasvussa. Muutoksen taustalla on perussuomalaisten Timo Soinin henkilökohtainen suosio.

• • • • • • •

Äänestysaktiivisuuden, puolueiden kannatusmuutoksien ja äänten keskittymisen ohella e2:n kuntavaalipaketissa on tarkasteltu muun muassa ehdokasasettelua, äänestämättömyyden syitä sekä tärkeimpiä kuntavaaliteemoja.

Tulokset perustuvat Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tilastollisiin analyyseihin, joiden aineistona on käytetty monipuolisesti esimerkiksi Tilastokeskuksen tilastoja.

Tietopaketti julkaistiin keskiviikkona 15. maaliskuuta.


Tietopaketti 2000-luvun kuntavaaleista

Lisätietoja saa kirjoittajilta.

Kirjoittajat
Ville Pitkänen
Tutkija (dosentti, valtiotieteiden tohtori)
+358 407770869
Jussi Westinen
tutkija (valtiotieteiden tohtori)
040-8335799