Politiikkaa ilman koneistoa, kokouksia ja kärsivällisyyttä

Evan tuoreessa pamfletissa Pelastakaa puolueet kannustetaan puolueita ottamaan oppia yritysten toimintamalleista, prosesseista ja rakenteista.

Politiikan kenttäkoneisto ja toimintatavat ovat vanhoja. Jäykkä puoluepolitiikka ei enää houkuttele nuoria toimijoita mukaan.

Evan seminaarissa esitettiin, että puoluepolitiikka olisi helpointa uudistaa, kun vaihdettaisiin kaikki politiikan tekijät ja puolueiden jäsenet. Kuin jalkapallossa ostettaisiin kokonaan uusi joukkue, joka uudistaisi pelitavan täysin.

Muuttuisiko politiikka joustavammaksi, jos uusia ideoita pursuavat start-up-henkiset ihmiset, erityisesti nuoret tulisivat itse mukaan?

Politiikan rakenteita on vaikeaa pistää uusiksi. Edustuksellinen demokratia perustuu paikallistasolla ryhmätoimintaan, lautakuntiin ja valtuusto- ja ja hallitustyöhön. Lisäksi byrokraattisia prosesseja pyörittää hallintokoneisto. Rakenteisiin on vaikeaa tuoda yritysmäisyyttä muuttamatta järjestelmää kokonaan.

Politiikan pakolliset prosessit ovat yritysmaailman näkökulmasta uuvuttavia. Lausuntokierrokset, mietinnöt, talousarvioaloitteet, vaalien organisointi…

Miksi käyttää aikaa kaikkeen tähän, jos sen voi käyttää innostavammin, dynaamisemmin, tehokkaammin ja elämästä nauttien? Vaikka puoluepolitiikasta poistettaisiin paikallisyhdistysten vuosikokoukset ja muu tylsältä kalskahtava, ei se välttämättä onnistu keräämään ideoita pursuavia innovaattoreita.

Tutkimusten mukaan politiikka kiinnostaa nuoria kohtuullisen paljon. Poliittinen kuluttaminen, nettikeskustelut, tempautuminen kampanjoihin ja mielenosoituksiin ovat suosituimpia osallistumisen muotoja. Ne edustavat pienen vaivan ad hoc-osallistumista ja voivat linkittyä yksittäiseen asiakysymykseen.

Osa nuorista vähät välittää politiikasta. Lisäksi he ovat kaukana start-up-maailmasta ja innovaatioista. Perustarpeet – työ ja terveys – riittävät.

Mielenkiintoa uusissa sukupolvissa voisivat herättää paikalliset asiat, mutta niistäkin päätetään toimielimissä niin kauan kuin edustuksellisesta demokratiasta pidetään kiinni. Ja ne vaativat kärsivällisyyttä ja rutiinien pyörittämistä.

Omasta yrityksestä ja tiimistä voidaan innostua, mutta yhteisten asioiden hoitoon puoluepolitiikassa ei tunneta paloa. Kovin monelle nuorelle tuskin merkitsisi paljon saada vuosikymmenien kuluttua kultainen ansiomerkki tai viiri tunnustuksena kansalaisyhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä.

Kantaa ihmiset ottavat. Kuten EVAn pamfletissa todetaan, ns. some-demokratiassa on helppo kritisoida ja opponoida muiden aloitteita.

Ihmisten mukavuudenhalu on todennäköisesti suurempaa kuin koskaan ennen. Kysymys kuuluukin: who will do the dirty work? Kuka jaksaa paneutua ja puurtaa ja käyttää vapaa-aikaansa, vaikka kiitosta ei välttämättä kuulu? Se on edustukselliselle demokratialle todennäköisesti suurempi haaste kuin mikään muu.

 

Jussi Westinen

Jussi Westinen
Tutkija, VTT
e2