Nuorilla ei ole näkemystä Venäjä-suhteista

Toimittaja Saska Saarikoski lähestyi Venäjä-suhteita sukupolvikokemusten kautta kolumnissaan (HS 18.9.): ”Nuoremmat näkevät itänaapurin sellaisena kuin se nyt on: autoritaarinen valtio, joka syyttää ongelmistaan sisäisiä ja ulkoisia vihollisia ja on siksi vaarallinen. Heille ei ole suurta väliä sillä, missä kulmassa itään kumarrettiin – yya oli paska juttu.”.

Nuorilla Saarikoski viittaa kolumnissaan kolme- ja nelikymppisiin, joiden avainkokemuksia ovat verkkomaailmassa kasvaminen ja avautuminen Eurooppaan.

Tuoreet tutkimukset osoittavatkin, että ikä on osittain sidoksissa näkemyksiin Venäjä-suhteista. Ennen 1960-lukua syntyneet ovat useimmin samaa mieltä väittämästä ”on Suomen oman edun mukaista hoitaa suhteita Venäjään nykyistä enemmän suoraan kahdenvälisesti”.

Kriittisimmin asiaan suhtautuvat 1970-luvulla syntyneet, mutta heistäkin enemmistö ajattelee, että olisi Suomen edun mukaista hoitaa suhteita nykyistä enemmän kahdenvälisesti. Kaikista suomalaisista tätä mieltä on kaksi kolmasosaa. Tuloksessa voi olla kyse käytännöllisestä halusta ylläpitää suhteita naapurimaahan.

Mielenkiintoista on, että kaikkein nuorimmalla sukupolvella on suuria vaikeuksia muodostaa mielipiteitä Venäjästä. Joka kolmas 1990-luvulla syntynyt ei osaa ottaa kantaa väittämään kahdenvälisistä suhteista. 1980-luvulla syntyneistäkin joka viides ei osaa ottaa kantaa asiaan. Näkemykset käyvät ilmi e2:n keväisestä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 4700 suomalaista.

Nuorten on ilmeisesti vaikea ottaa kantaa Venäjä-suhteisiin, koska ne eivät ole olleet heille yhtä keskeinen osa elämää kuin vanhemmille sukupolville. Toisaalta kyse voi olla myös tietämättömyydestä. Eduskuntavaalitutkimukset ovat osoittaneet, että nuorimmilla sukupolvilla on selkeästi vanhempia heikompi politiikkatietämys, ja kannan ottaminen valtioiden välisiin suhteisiin voi olla vaikeaa.

Eri vuosikymmenillä syntyneiden tai eri sukupolviin kuuluvien välillä ei ole lainkaan tilastollisesti merkitseviä eroja siinä, kokevatko he Venäjän muodostavan turvallisuuspoliittisen uhan Suomelle. Kyseinen tulos käy ilmi vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimusaineistosta.

Yksikään sukupolvi ei siis korosta tai vähättele Venäjää uhkana. Noin kaksi kolmasosaa on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Venäjä muodostaa turvallisuuspoliittisen uhan.

Tilastolliset analyysit osoittavat, että asennoituminen Venäjä-suhteisiin ei ole asia, jota voitaisiin selittää erityisen hyvin vastaajan yhteiskuntaryhmällä. Esimerkiksi koulutustason, tulotason ja ammattiryhmän merkitys on vähäinen. Myöskään iän merkitys ei korostu. Sen sijaan puoluekannalla on enemmän merkitystä. Tätä käsitellään e2:n puolueiden kannattajakuntia käsittelevässä tutkimusraportissa lokakuussa.

 

Jussi Westinen

Jussi Westinen
Tutkija, VTT
e2

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 22.9.2016