Nuoret sukupolvet – aivan kuin kaikki muutkin?

Nuoret arvostavat yhä enemmän itsensä toteuttamista ja muuta materiaan liittymätöntä. He ovat liberaalimpia, avarakatseisempia ja suhtautuvat rajojen avautumiseen ja integraatioon vanhoja sukupolvia myönteisemmin. Tämä on yleinen lähtökohta julkisessa ja tieteellisessä keskustelussa. Suomalaisten arvoja ja asenteita kartoittavat kyselytutkimukset kertovat kuitenkin toista.

Taloustutkimuksen tutkimusten mukaan 1990-luvulla syntyneet arvostavat materiaa nyt jopa aikaisempaa enemmän. Materialismi elää ja voi hyvin, vaikka 2010-luku voisi olla postmaterialistista aikaa, koska ihmisten perustarpeet on varsin hyvin tyydytetty. Kansalliset vaalitutkimukset 2000-luvulta osoittavat, etteivät 1980- ja 1990-luvuilla syntyneet ole muita valmiimpia tinkimään talouskasvusta ympäristöystävällisyyden vuoksi.

Tuore tutkimus (HS 19.2.2016) osoittaa, että eri sukupolvien työtä koskevat arvostukset ovat puolestaan lähentyneet toisiaan. Työ on tärkeää sekä nuorille että vanhemmille, vaikka työmarkkinoiden ja -urien luonne on muuttunut. Nuorille ei ole enää tarjolla varmoja työpaikkoja tai takuukannattavia koulutusreittejä. Portfolio-sukupolven työuraa leimaa epävarmuus, kova kilpailu ja katkonaisuus.

Monikulttuurisuus ja muuttoliike on nähty mahdollisuutena nuoremmille sukupolville. He ovat eläneet aikaisempia sukupolvia enemmän monikulttuurisuuden ja vapaan liikkuvuuden keskellä. 2000-luvun vaalitutkimusaineistot osoittavat kuitenkin, etteivät nuoret suhtaudu EU-jäsenyyteen positiivisemmin kuin esimerkiksi suuret ikäluokat. Voidaan myös kysyä, onko esimerkiksi Etelä-Euroopassa kasvamassa kokonainen EU-skeptinen sukupolvi, kun talouskuripolitiikka yhdistyy massiiviseen nuorisotyöttömyyteen. Luottamus EU:hun on romahtanut Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa.

Vaalitutkimusaineistoilla voidaan myös osoittaa, etteivät 1980- ja 1990-luvulla syntyneet suhtaudu vanhempia sukupolvia myönteisemmin monikulttuuriseen Suomeen tai Suomeen, jossa maahanmuutto olisi laajamittaisempaa. Nuorten näkemysten jakautuneisuus monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä näkyy myös siinä, että Vihreät ja Perussuomalaiset ovat olleet erittäin suosittuja puolueita nuorten keskuudessa eduskuntavaaleissa.

Nuoremmat sukupolvet erottautuvat vanhemmista sukupolvista selkeästi kahdessa arvoihin liittyvässä asiassa. Seksuaalisten vähemmistöjen aseman parantaminen on tärkeämpää nuoremmille sukupolville. Lisäksi nuoret eivät painota uskonnon ja perinteisten moraaliarvojen merkitystä yhtä paljon kuin vanhemmat sukupolvet.

Sukupolvien välisissä eroissa ei ole kysymys ainoastaan arvoista ja asenteista vaan ylipäätään suhtautumisesta elämään. Yksi suurimmista eroavaisuuksista liittyy elämänkaareen. Suuret ikäluokat lähtivät joukolla opiskelemaan, ottivat opintolainaa, työllistyivät pitkiin työsuhteisiin, menivät naimisiin, hankkivat lapsia ja kerryttivät maltillisesti varallisuuttaan. Nuorimpien ikäpolvien on havaittu satsaavan elämyksiin, itsensä toteuttamiseen ja välttävän aikaisempaa enemmän sitoutumista omistamiseen tai perhe-elämään.

Tuore Mattias Gunnarssonin ja Henrik Oscarssonin ruotsalaistutkimus, joka perustuu 1980–2014 väliseen aikasarjaan, paljastaa, että itsensä toteuttaminen ja elämästä nautiskelu ovat pysähtyneet kuin seinään 1970-luvulla syntyneiden keskuudessa. Tutkijat arvioivat, että tämä sukupolvi on jo kokenut kaikki mukavuudet ja toteuttanut tarpeeksi itseään tai se on havahtunut siihen, että vastuun kantaminen niin perheen kuin yhteiskunnan piirissä ajaa mukavan elämän edelle. 1970-lukulaiset korostavat itsensä toteuttamista melkein yhtä vähän kuin heidän vanhempansa. 1980-luvulla syntyneiden kohdalla vastaavaa muutosta ei ole vielä tapahtunut.

Ruotsin esimerkki indikoi, että arvojen muutos tapahtuu nelikymppisenä. Mutta ajaako työelämän epävarmuus, varallisuuden kertymättömyys ja vaihtoehtoisten mahdollisuuksien rajattomuus nuorempia sukupolvia elämään hetkessä ja arvostamaan itsensä toteuttamista läpi elämän? Seuraavatko 80- ja 90-lukulaiset 70-lukulaisia tässä asiassa? Ovatko suomalaiset ja ruotsalaiset arvostusten suhteen samanlaisia? Tutkimusta tarvitaan trendien ennakoimiseksi.

 

Jussi Westinen

Jussi Westinen
Tutkija, VTT
e2