Nälänhätää Euroopan porteilla

YK soittaa hälytyskelloja niiden 20 miljoonan ihmisen puolesta, joita uhkaa akuutti nälänhätä Afrikan Sarven alueella, Etelä-Sudanissa, Jemenissä ja Nigerian pohjoisosissa.

Yhteistä alueille on, että niiden rauhantila on horjunut jo pitkään sisäisten ja/tai ulkoisten paineiden seurauksena. Tämä yhdistettynä monin paikoin vähäisiin sateisiin on ajanut maat nälkäkriisiin. Ilmastonmuutoksen voimistama El Niño -ilmiö on kuivattanut ennestään karuja viljelyalueita.

YK arvioi, että tilanteen korjaamiseen tarvittaisiin nopeasti yli 4 miljardia euroa, jotta alueille voitaisiin toimittaa ruokaa ja muita välttämättömiä tarvikkeita. Tähän mennessä siitä on saatu kokoon alle kaksi prosenttia.

Ruoka-apu on välttämätön laastari, jolla korjataan välitön hätä, mutta ei ratkaista pitkän aikavälin ongelmia. Ruuan jakaminen on yleensä selvästi kalliimpaa kuin ongelmien ennaltaehkäisy. Tilanteen normalisoituessa mailla olisi mahdollisuus myös oman ruokaturvansa kehittämiseen.

Levottomuuksien ja nälän takia pois kotoaan joutuneilta ihmisiltä puuttuu vaihtoehtoja. Monet päätyvät maan sisäisiksi pakolaisiksi tai leireille naapurimaihin. Esimerkiksi Kenian leireillä asui viime vuonna yli puoli miljoonaa Somalian pakolaista. Ugandassa on tällä hetkellä noin 700 000 pakolaista Etelä-Sudanista.

Osa ahtaalle joutuneista ihmisistä hakee tietä Eurooppaan. Tammi-helmikuussa Välimeren ylittäneitä oli YK:n pakolaisjärjestön mukaan noin 20 000. Useita satoja ihmisiä on hukkunut matkalla. Säiden lämmetessä yrittäjien määrän uskotaan kasvavan. Viime vuonna meren ylitti yli 360 000 ihmistä.

Maailman Talousfoorumin yhteydessä julkaistussa maailman riskiraportissa sään ääri-ilmiöt ja laajamittainen muuttoliike olivat tulevaisuuden todennäköisimpien ja vahvimmin vaikuttavien riskien joukossa. Mistä löytyisi maailman yhteinen tahto konfliktien estämiseksi ja ratkaisemiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

 

Kaisa Karttunen
tutkija, MMT