Kestävä kehitys on jokaisen vastuulla

(Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 10.6.2015)

Lähes 4000 tapahtumaa, tempausta ja kampanjaa 29 maassa juhlistivat viime viikolla vietettyä Euroopan Kestävän kehityksen viikkoa. Teemaviikon tapahtumia oli eri puolilla Suomea yli kaksikymmentä. Viikon tavoitteena oli lisätä keskustelua aiheesta ja tuoda kestävän kehityksen eri ulottuvuudet lähemmäksi arkeamme.
Kehitys on kestävää, kun se turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.
Ympäristöllisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä kehitys pitää sisällään luonnonvarojen vastuullisen käytön, ilmastonmuutosta edistävän ympäristökuormituksen vähentämisen sekä yhteiskunnallisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden.
Kyse on kestävästä elämäntavasta ja maapallon tulevaisuudesta.

Yhteistyötä tarvitaan
Kestävä kehitys vaatii onnistuakseen kansainvälistä yhteistyötä. Myönteiset ja kielteiset ilmiöt eivät tunne valtioiden rajoja, keskinäinen riippuvuus on entistä voimakkaampaa.
Esimerkiksi Yhdistyneet Kansakunnat ja Euroopan Unioni ovat tehneet kestävän kehityksen linjauksia, joita toimeenpannaan kansallisella tasolla.
Suomessa kestävän kehityksen etenemistä koordinoi toimikunta, joka koostuu valtionhallinnon, elinkeinoelämän, kuntien, kansalaisjärjestöjen ja tieteen edustajista.
Toimikunta uudisti vuonna 2013 silloisen strategian osallistavammaksi Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseksi. Siihen sitoutuneet julkishallinnon sekä yritys- ja järjestökentän toimijat lupautuvat kaikessa työssään edistämään kestävää kehitystä. Tavoitteena on hyvinvoiva ja luonnon kantokyvyn rajoissa kasvava Suomi.
Maa- ja metsätaloudella on keskeinen rooli kestävässä kehityksessä. Suomalainen alan osaaminen tulisi entistä vahvemmin yhdistää kehityspolitiikkaan ja näin tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä myös kehittyvissä maissa, joissa köyhyys on iso ongelma, mutta luonnonvarat yleensä mittavat.
Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, tehokas ja tuottava maatalous, kansanvaltainen resurssien hallinta sekä oikeusperustaiset kysymykset kuten ihmisoikeudet, maanomistusoikeudet ja naisten roolin vahvistaminen tukevat ympäristöllisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä.
Pahimmillaan luonnonvarojen käytön huonot käytännöt ja kiistat johtavat konflikteihin ja lisäävät köyhyyttä.
Osallistava ja työllistävä vihreä talous on ollut osa Suomen kehityspolitiikkaa. Sen avulla on luotu ihmisarvoista työtä ja hyvinvointia hankemaissa sekä kehitetty luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Vastaavaa kestävän kehityksen tukemista tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Ruokahävikki alas
Kansainvälisen ja kansallisen toiminnan lisäksi kestävää kehitystä toteutetaan alue- ja paikallistasolla. Kestäviä valintoja voidaan entistä enemmän tehdä työpaikoilla, perheissä ja yksilöiden elämässä.
Kestävän kehityksen sitoumuksessa mukana olevat suomalaiset toimijat ovat sitoutuneet esimerkiksi edistämään tasa-arvoisia mahdollisuuksia työhön, koulutukseen ja hyvinvointiin, hallinnon läpinäkyvyyttä ja ympäristöllistä kestävyyttä kaikessa toiminnassaan.
Arjen valinnoilla meistä jokainen voi kantaa ylisukupolvista vastuuta ja vaikuttaa maapallon kestävyyteen. Kestävillä asumisen, liikkumisen ja ruuan valinnoilla on merkitystä.
Entistä useampi voi suosia ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa, valita vähähiilidioksidipäästöisen tavan liikkua sekä ostaa lähellä kasvanutta ja reiluilla pelisäännöillä tuotettua ruokaa.
Elintarviketeollisuus on tällä hetkellä yksi merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia, mutta kestävän maatalouden menetelmillä ympäristökuormitusta voidaan hillitä. Ruuan alkuperätietoa kannattaa vaatia ja suosia kestävillä menetelmillä tuotettuja elintarvikkeita.
Myös ruokahävikkiä pienentämällä voidaan vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen.
Suomessa heitetään pois vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, josta kotitalouksien osuus on kolmannes. Pelkästään kotitalouksien ruokajätteen päästöt vastaavat 100 000 keskivertohenkilöauton hiilidioksidipäästöjä.
Vastuullisilla kulutuspäätöksillä osoitetaan myös arvostusta tuottajia kohtaan. Kun hankitaan vain se mitä tarvitaan, kierrätetään ja käytetään vettä ja ravinteita järkevästi, saadaan aikaan pitkälle ulottuvia positiivisia muutoksia.

Tieto lisää toimintaa
Kestävän kehityksen viikolla oli Suomessa mukana eri alojen järjestöjä ja yhteisöjä. Mukana oli tunnettuja toimijoita kuten Kela, SYKE ja Sitra, mutta myös pieniä kansalaisjärjestöjä ja verkostoja.
Ajatuspaja e2 on mukana sosiaalisen median #ajatuspata-kampanjalla, jolla kannustetaan ihmisiä kehittämään ja jakamaan ideoita vastuullisesta kuluttamisesta, ruokahävikin vähentämisestä ja lisäämään tietoa kestävästä maataloudesta.
Kampanjassa kerrotaan myös globaalista ruokaturvasta ja kestävän talouden mahdollisuuksista maailman ruoka- ja ympäristökriisien ratkaisussa.
Maailman isot ongelmat ovat edelleen akuutteja, vaikka kotimaisessa keskustelussa painottuvat muut asiat.
Kestävää kehitystä tapahtuu joka päivä kansainvälisellä, kansallisella ja itse kunkin arjen tasolla. Muutosten aikaansaaminen edellyttää tiedon lisäämistä ja tiedostamista.
Yksilön valinnoilla ja arvostuksilla voi olla kokoaan isompi vaikutus.

Helka Lamminkoski
Kirjoittaja on Ajatuspaja e2:n hankekoordinaattori