harppausbiotalouteen

Biotalous tuo työtä ja pelastaa maapallon

Harppaus biotalouteen -raportti julkaistiin 13.3.2013 Helsingissä. Tilaisuudessa aiheesta alustivat FT Ilkka Herlin sekä kansanedustajat Anni Sinnemäki (vihr.) ja Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Biotalous tarkoittaa biomassaan perustuvia tuotteita, palveluita ja osaamista, biologisten prosessien käyttöä tuotannossa sekä tuotannon yhdentämistä osaksi luonnon kiertoja ja ekosysteemejä. Siirtyminen biotalouteen merkitsee paitsi teknologisia ja taloudellisia myös yhteiskunnallisia, poliittisia ja kulttuurisia muutoksia.

Biotalouden vauhdittaminen edellyttää poliittisten päättäjien, rahoittajien, median ja kansalaisten havahtumista. Suomessa on alan korkeaa osaamista ja teknologiaa, mutta loikat yritystoiminnassa ja investoinneissa puuttuvat.

Maamme biokapasiteetti eli uusiutuvien luonnonvarojen määrä asukasta kohti on neljänneksi suurin maailmassa Bolivian, Kongon ja Kanadan jälkeen. Suomi ei kuitenkaan ole biotalouden edelläkävijä. Jotta Suomi pääsee edes muiden Pohjoismaiden tasolle, tarvitaan konkreettisia päätöksiä nopeasti.

Ajatuspaja e2:n toimenpidesuosituksia biotalouden vauhdittamiseksi:

  • Hallituksen valmistelemasta kansallisesta biotalousstrategiasta pitää tehdä tarpeeksi konkreettinen, kansallista tahtotilaa vahvistava ja selvästi eurooppalaista tasoa kunnianhimoisempi. Strategiassa on esitettävä uskottavat ja riittävät rahalliset panostukset biotalouteen.
  • Suomeen on luotava toimintaympäristö biotalouden kokeiluihin. Siinä on panostettava kaupallistamiseen, pienten hankkeiden monistettavuuteen ja biologistiikan kehittämiseen (erilaisten raaka-aineiden kuljetus ja varastointi)
  • On perustettava uusi valtionyhtiö ja sijoitusrahasto tukemaan biotalouden pilottihankkeita ja investointeja.
  • On tehtävä suljetun kierron kokonaisvaltainen kokeilu, jossa on mukana pienteollisuutta, maatiloja ja logistiikkapalveluja.
  • Puurakentamista on edistettävä tuotekehityksen, rakennusmääräysten ja kaavoituksen keinoin. Samalla avautuu vientimahdollisuuksia.
  • Puhdistuslaitoksia on kehitettävä paikallisiksi lannoitetehtaiksi. Yhdyskuntien jätteet on saatava kiertoon.
  • VTT:lle on annettava johtava tutkimuksellinen rooli biotalouden käynnistämisessä.
  • Alan perustutkimuksen rahoitusta on vahvistettava.
  • Tutkimus- ja kehittämistoimintaa on monipuolistettava. Tarvitaan panostusta palveluosaamiseen sekä asiakas- ja tarvelähtöisyyteen.
  • Haittaveroja ja investointitukia on suunnattava biotalouden edistämiseen ja alan kotimaisen kysynnän vahvistamiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
  • Tarvitaan valistusta, julkista keskustelua ja painetta biotalouden edistämiseksi.
  • Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja keskittäminen on lopetettava, koska biotalous nojaa paikallisuuteen ja hajautettuun yhteiskuntaan. Biotalous on keino turvata elämisen mahdollisuudet maapallolla ja pysäyttää ympäristön saastuminen. Biotaloudella on iso merkitys Itämeren tulevaisuuden kannalta.

Harppaus biotalouteen