Valtaosa suomenkielisistä haluaa osata paremmin ruotsia ja kaipaa kontakteja yli kielirajan

Suomenkieliset haluaisivat olla nykyistä enemmän tekemisissä ruotsinkielisten kanssa ja puhua paremmin ruotsia, osoittaa e2:n tutkijoiden Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tutkimus Puhut sie ruotsia? – tutkimus suomenkielisten asenteista ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin.

Selvä enemmistö suomenkielisistä (69%) haluaisi osata ruotsia nykyistä paremmin ja peräti 58 prosenttia voisi ajatella laittavansa lapset kaksikieliseen kouluun. Noin 40 prosenttia suomenkielisistä haluaisi olla enemmän tekemisissä ruotsinkielisten kanssa, toista mieltä on vain 34 prosenttia vastaajista.

Nykyistä tiiviimpään vuorovaikutukseen on valmiutta lähes kaikissa kansalaisryhmissä eri puolilla maata.
– Mielenkiintoista on, että nykyistä tiiviimpään kanssakäymiseen on halua myös Pohjois- ja Itä-Suomessa, joissa kontaktit ruotsinkielisiin ovat verrattain harvinaisia, Ville Pitkänen arvioi.

Ruotsinkieliset tuttavuudet ruokkivat myönteisiä asenteita

Suomenkielisten selvä enemmistö suhtautuu ruotsin kieleen yleisellä tasolla myönteisesti. Kaksi kolmesta pitää ruotsin kieltä kiinteänä osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria, myös ruotsinkieliset sote-palvelut saavat periaatteellisella tasolla vankkaa tukea (69 %).

Konkreettiset kysymykset sen sijaan jakavat kansalaisia hieman enemmän. Monen (48%) mielestä ruotsinkielisiin palveluihin käytetään liikaa julkisia varoja ja äidinkielellä saatavien palveluiden tarvetta epäillään, jos asiointi sujuisi myös suomeksi. Ruotsin kielen opiskelun pakollisuus herättää myös vastustusta. Näissä kysymyksissä suomenkieliset jakautuvat karkeasti ottaen kahteen leiriin.

Huomionarvoista on se, että hyvä kielitaito ja arkinen kanssakäyminen ruotsinkielisten kanssa lisäävät myönteisyyttä. Ennakkoluulot ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä kohtaan vahvistuvat niiden joukossa, jotka eivät tunne lainkaan ruotsinkielisiä ja joiden oma kielitaito on heikko.
– Yksikertaisin tapa vaikuttaa asenteisiin tuntuisikin olevan se, että lisätään runsaasti kanssakäymistä kieliryhmien välillä, Ville Pitkänen sanoo.

Asenneilmapiiri ei ole koventunut viime vuosina

Viime vuosien julkisessa keskustelussa on ollut jyrkkiä mielipiteitä ruotsin kieltä kohtaan. RKP:n jääminen hallituksen ulkopuolelle ja perussuomalaisten nousu hallitukseen vuonna 2015 herättivät huolta ruotsinkielisten keskuudessa.

Suomenkielisten asenteissa ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Sen sijaan muutokset ovat tapahtuneet vähitellen vuosikymmenen aikana. Enemmistö kokee yhä, että Suomen johtavien poliitikkojen tulee hallita ruotsi ja viranhaltijoille tulee asettaa ruotsin kieltä koskevia vaatimuksia, mutta näin ajattelevien osuudet ovat hieman laskeneet.

Perussuomalaisten suhtautuminen ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin on kaikilla mittareilla kielteisempää kuin muiden puolueiden kannattajien, mukaan lukien puolueesta irtautuneiden sinisten. Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n kannattajat muistuttavat toisiaan useimmissa kysymyksissä ja edustavat hyvin keskimääräistä vastaajaa.

Tutkimustulokset perustuvat 3 153 henkilön vastauksiin. Otos edustaa suomenkielistä aikuisväestöä ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kysely toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelilla 2.–28.8.2017. Analyyseistä ja tutkimusraportista vastaa e2.

Tutkimusraportti julkaistiin ti 21.11. klo 12.00 ravintola Sunnissa, Aleksanterinkatu 26, Helsinki.

Lisätietoja:

VILLE PITKÄNEN
VTT, tutkija
GSM 040 777 0869
ville.pitkanen@e2.fi

Liitteet